Siirry pääsisältöön

TREENAATHAN SYVIÄ VATSALIHAKSIA?


Tiukan keskikropan salaisuus on vahva korsetti. Syvät vatsa- ja selkälihakset ovat kaiken liikkumisen perusta, sillä ne ovat mukana jokaisessa kehon liikkeessä. Ne muun muassa tukevat selkärankaa, ja suojaavat selän nikamia rasitukselta. Erityisesti hyvän keskivartalon tuen merkitys korostuu juuri urheilusuorituksen aikana, kun kehoa kuormitetaan rajusti. Liikunnan aikana vahvat syvät lihakset ehkäisevät rasitusvammoja, ja tekevät suorituksesta tasapainoisemman ja tehokkaamman. Tämän vuoksi ennen mitä tahansa suoritusta tulisi ensin aktivoida syvät lihakset, ja vasta sitten ryhtyä suoritukseen.

Syvät keskivartalon lihakset kehittyvät nopeasti, mutta vaativat säännöllisiä ärsykkeitä vahvistuakseen ja pysyäkseen hyvässä kunnossa. Nyrkkisääntö onkin, että niitä kannattaisi harjoittaa päivittäin. Syvälle pureutuvat keskivartalonliikkeet ovat hidastempoisia, ja niiden tekeminen vaatii keskittymistä ja rauhallista mielentilaa. Liikkeet eivät ole yhtä kuormittavia kuin ulkoisia lihasryhmiä rasittavat liikkeet, vaan intensiteetti on rauhallinen. Kun syvien lihasten voimataso kehittyy, voi aktivointiharjoituksia tehdä vaikka bussissa istuen. Sen sijaan pinnallisia vatsa- ja selkälihaksia ei saisi treenata joka päivä. Ne ovat lihasryhmiä muiden joukossa ja vaativat lepoa kehittyäkseen.

Syvien lihasten treenaamisessa kannattaa edetä askel kerrallaan helpoista liikkeistä kohti haastavampia. Tärkeässä roolissa on oikea-aikainen hengitys, sillä juuri uloshengitys saa syvät vatsalihakset aktivoitumaan. Toinen tärkeä seikka on rauhallinen tempo, sillä liian nopeat toistot siirtävät työtaakan pinnallisille lihaksille.

Syvien vatsalihasten harjoittamisen voi aloittaa yksinkertaisella uloshengitykseen pohjautuvalla liikkeellä. Käy selinmakuulle niin, että jalat ovat koukussa, ja selkä neutraalissa asennossa. Hengitä ulos ja nosta samalla ylävartaloa sen verran, että selän neutraali asento ei muutu. Palaa makuuasentoon sisäänhengityksen aikana ja toista. Laittamalla kädet lantion päälle voit tunnustella syvissä lihaksissa tapahtuvaa jännitystä.

Keskivartalon vahvistaminen kannattaa, sillä vatsan ja selän syvillä lihaksilla on monta tärkeää tehtävää. Jos ne ovat kunnossa, ryhti ja asento pysyvät hyvinä, selkäongelmat varminnin loitolla ja vatsa kuosissa.
 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

MITEN PRÄSSÄÄT?

Jalkaprässi on varmaan yksi suosituimmista kuntosalilaitteista jalkoja treenatessa. Laitetaan vaan jalat levylle ja työnnetään. Onko se näin yksinkertaista? Ei ihan. Jalkaprässi ei korvaa kyykkyjä. Vaikka tekisit kuinka syviä prässejä, ne eivät kehitä yhtä hyvin pakaralihaksia, vatsalihaksia ja monia muita tukilihaksia kuten kyykyt. Monelle jalkaprässi on kuitenkin hyvä etureisien lihasmassan harjoite, kun se tehdään lihastuntumalla eikä vain yritetä saada mahdollisimman paljon rautaa ylös pienellä liikeradalla. Jos haluat tasapainoiset jalkalihakset, tulee niitä treenata erilaisilla liikkeillä. Pelkkä jalkaprässi tai kyykkykään ei yksinään riitä. Miten jalkaprässillä sitten pitäisi treenata? Yksi huomioitava asia on se, miten jalat asetetaan levylle.   Asettamalla jalat keskelle lantion levyiseen asentoon saat parhaiten harjoitettua jalkoja tasapainoisesti sekä etu- että takareisien osalta. Jos taas asetat jalat leveämmälle, treenaat lähinnä lähentäjiä. ...

PALJONKO PITÄÄ SYÖDÄ?

Nyt ei puhuta laihduttamisesta eikä lihasmassan kasvattamisesta, vaan yleisesti päivittäisestä energiantarpeesta. Kaikki tarvitsevat energiaa, vaikka tarkempi määrä onkin yksilöllistä. Energian tarve on se määrä energiaa, joka pitää kehosi painon, koostumuksen ja fyysisen aktiivisuutesi hyvää terveyttä ylläpitävällä tasolla. Tarvitset energiaa perusaineenvaihduntaan (jotta sydän sykkii, keuhkot toimivat, entsyymejä ja hormoneja syntyy jne.), ruoan aiheuttamaan lämmöntuottoon, liikkumiseen ja kaikkeen muuhun tekemiseen. Energiantarpeeseen vaikuttaa mm. sukupuoli, ikä, paino, lihasmassa ja liikunnan määrä. Mitä nuorempi, mitä enemmän lihasmassaa, mitä enemmän painoa ja mitä enemmän liikkuu, sitä suurempi on perusaineenvaihdunta ja sitä suurempi on päivittäinen energiantarve. Suurin osa energiastasi kuluu perusaineenvaihduntaan ja kun tähän lisätään fyysinen aktiivisuutesi, saadaan päivittäinen energiantarpeesi. Kokonaisuuteen vaikuttaa paljon muukin päivän aktiivisuus kuin l...

TREENIN JÄLKEINEN LIHASKIPU

Treenin jälkeinen viivästynyt lihasarkuus tai -kipu tunnetaan yleisemmin lyhenteellä DOMS (delayed onset muscle soreness). Kyseessä on siis lihasarkuus, joka syntyy päivän tai parin viiveellä treenistä. Salitreenillä pystyy saamaan hyvää kipua tai sitten huonoa. Oikeanlainen kipu kuuluu osaltaan kovaan salitreeniin ja kyseessä on nimenomaan lihaskipu. Mitkään nivelkivut eivät ole hyviä, joten on syytä keskittyä oikeanlaiseen liiketekniikkaan ja pitää painot omalla tasolla. Kun lihas väsyy ja joutuu työskentelemään suorituskykynsä äärirajoilla, voidaan puhua oikeanlaisesta kivusta. Hyvää kipua ovat polte lihaksessa pitkän uuvuttavan sarjan viimeisissä toistoissa tai veren lihakseen pakkautumisesta aiheutuva turvotuksen tunne eli pumppi. Vääränlaista kipua lihaksessa esiintyy, kun joutuu venymään sellaiseen asentoon, jossa ei omien anatomisten liikerajoitustensa mukaan pitäisi olla. Jos liikelaajuutesi ei anna periksi koskettaa kämmenellä keskiselkää niskan takaa kurott...