Siirry pääsisältöön

MIKSI LAIHDUTTAMINEN ON NIIN VAIKEAA?



 Kuinka moni voi rehellisesti tunnustaa kokeilleensa joskus laihdutuskuuria, pikadieettiä tai ihmepillereitä? Totuus on se, että laihdutuskuurit lihottavat. Jokaisen laihdutuskuurin jälkeen valtaosa ihmisistä painaa vähän enemmän kuin ennen laihduttamista ja edes lähtöpainossa pysyminen on entistä vaikeampaa. Kaalisoppadieetit, ravintopussiateriat ja muut laihdutuskuurit lamaannuttavat aineenvaihdunnan niin, että lihot entistä helpommin. Päähämme on iskostettu syvään ajatus ”syö vähemmän, laihdut enemmän”. Omasta mielestäni tällaiset ihmedieetit ovat nykyajan syömishäiriöitä.

Niukkakaloriset dieetit nostavat stressihormonitasoja ja alhainen verensokeri lisää vihantunteita. Stressi altistaa myös sairauksille, mm. sydäntaudeille ja niin, lihomiselle. Vähemmästäkin menettää niin mielensä kuin kehonsa tasapainon. Epäterveellisen ruuan on toisaalta todettu aiheuttavan monille henkistä tasapainottomuutta ja esim. ennen kuukautisia naisille rajuja mielenterveydellisiä ongelmia. Ahdistunut mieli taas yrittää hakea lohtua sieltä, mistä se on sitä ohjelmoitu saamaan eli herkuista. Liian tiukka laihdutuskuuri johtaa lähes aina ahmimiseen. Rankat ja nopeat laihdutuskuurit eivät johda pysyvään laihtumiseen, vaan voivat olla terveydelle vaarallisia, koska niillä on haitallisia vaikutuksia luustoon ja lihaksiin. Alle 1400 kalorin dieetillä on lähes mahdotonta saada ravinnosta riittävästi tarpeellisia ravintoaineita.

Laihduttajalla on aina mielessään kuurin loppuminen, se aika kun saa taas syödä. Kuitenkin kilojen poissa pysymisen edellytyksenä on, ettei enää palaa takaisin laihdutusta edeltäneisiin ruokailutapoihin. Kiloista eroon pääsemiseen liitetään usein sana taistelu. Kyllähän tahdonvoimaa tarvitaan, mutta ehkä taisteleminen ei ole oikea lähestymistapa.

Ylipaino on osoitus elimistön tasapainottomuudesta ja useimmiten seurausta vääristä elintavoista. Laihtuminen onnistuu varmemmin kun muutetaan omaa arkea siten, että liikunta lisääntyy ja syödään säännöllisesti normaalia perusruokaa. Paras ihmedieetti on se jo koulussakin opittu lautasmallin noudattaminen. Pysyvä painonpudotus onnistuu kun terveelliseen perusruokaan ja oikeanlaiseen ruokarytmiin liitetään säännöllinen liikunta.

Ei siis mitään rakettitiedettä

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

MITEN PRÄSSÄÄT?

Jalkaprässi on varmaan yksi suosituimmista kuntosalilaitteista jalkoja treenatessa. Laitetaan vaan jalat levylle ja työnnetään. Onko se näin yksinkertaista? Ei ihan. Jalkaprässi ei korvaa kyykkyjä. Vaikka tekisit kuinka syviä prässejä, ne eivät kehitä yhtä hyvin pakaralihaksia, vatsalihaksia ja monia muita tukilihaksia kuten kyykyt. Monelle jalkaprässi on kuitenkin hyvä etureisien lihasmassan harjoite, kun se tehdään lihastuntumalla eikä vain yritetä saada mahdollisimman paljon rautaa ylös pienellä liikeradalla. Jos haluat tasapainoiset jalkalihakset, tulee niitä treenata erilaisilla liikkeillä. Pelkkä jalkaprässi tai kyykkykään ei yksinään riitä. Miten jalkaprässillä sitten pitäisi treenata? Yksi huomioitava asia on se, miten jalat asetetaan levylle.   Asettamalla jalat keskelle lantion levyiseen asentoon saat parhaiten harjoitettua jalkoja tasapainoisesti sekä etu- että takareisien osalta. Jos taas asetat jalat leveämmälle, treenaat lähinnä lähentäjiä. ...

PALJONKO PITÄÄ SYÖDÄ?

Nyt ei puhuta laihduttamisesta eikä lihasmassan kasvattamisesta, vaan yleisesti päivittäisestä energiantarpeesta. Kaikki tarvitsevat energiaa, vaikka tarkempi määrä onkin yksilöllistä. Energian tarve on se määrä energiaa, joka pitää kehosi painon, koostumuksen ja fyysisen aktiivisuutesi hyvää terveyttä ylläpitävällä tasolla. Tarvitset energiaa perusaineenvaihduntaan (jotta sydän sykkii, keuhkot toimivat, entsyymejä ja hormoneja syntyy jne.), ruoan aiheuttamaan lämmöntuottoon, liikkumiseen ja kaikkeen muuhun tekemiseen. Energiantarpeeseen vaikuttaa mm. sukupuoli, ikä, paino, lihasmassa ja liikunnan määrä. Mitä nuorempi, mitä enemmän lihasmassaa, mitä enemmän painoa ja mitä enemmän liikkuu, sitä suurempi on perusaineenvaihdunta ja sitä suurempi on päivittäinen energiantarve. Suurin osa energiastasi kuluu perusaineenvaihduntaan ja kun tähän lisätään fyysinen aktiivisuutesi, saadaan päivittäinen energiantarpeesi. Kokonaisuuteen vaikuttaa paljon muukin päivän aktiivisuus kuin l...

TREENIN JÄLKEINEN LIHASKIPU

Treenin jälkeinen viivästynyt lihasarkuus tai -kipu tunnetaan yleisemmin lyhenteellä DOMS (delayed onset muscle soreness). Kyseessä on siis lihasarkuus, joka syntyy päivän tai parin viiveellä treenistä. Salitreenillä pystyy saamaan hyvää kipua tai sitten huonoa. Oikeanlainen kipu kuuluu osaltaan kovaan salitreeniin ja kyseessä on nimenomaan lihaskipu. Mitkään nivelkivut eivät ole hyviä, joten on syytä keskittyä oikeanlaiseen liiketekniikkaan ja pitää painot omalla tasolla. Kun lihas väsyy ja joutuu työskentelemään suorituskykynsä äärirajoilla, voidaan puhua oikeanlaisesta kivusta. Hyvää kipua ovat polte lihaksessa pitkän uuvuttavan sarjan viimeisissä toistoissa tai veren lihakseen pakkautumisesta aiheutuva turvotuksen tunne eli pumppi. Vääränlaista kipua lihaksessa esiintyy, kun joutuu venymään sellaiseen asentoon, jossa ei omien anatomisten liikerajoitustensa mukaan pitäisi olla. Jos liikelaajuutesi ei anna periksi koskettaa kämmenellä keskiselkää niskan takaa kurott...