Siirry pääsisältöön

HYVÄ VALMENNETTAVA?


Minkälainen on hyvä valmennettava? Tässä näin valmentajan näkökulmasta muutamia asioita miten saada valmennussuhteesta mahdollisimman paljon irti.

Lähtökohtana on se, että valmentajan täytyy tietää sinusta mahdollisimman paljon. Jos valmentajasi ei kysele taustoistasi, elämäntilanteestasi ja tavoitteistasi, vaihda valmentajaa.

Valmentajan täytyy tietää aiemmat laihdutusyrityksesi jojotteluineen tai ettet esimerkiksi pidä jalkatreenistä ja teet sen yleensä alta riman. Sinun tulee myös kertoa niin fyysiset kuin psyykkiset oireilusikin. Tuloksia ei synny valmentajaasi mielistellen. Sinun on kerrottava jos työsi tai kotiolosi vaikeuttavat harjoitteluasi tai ettet pysty noudattamaan annettua ruokavaliota, vaan repsahdat alvariinsa. Valmentajan täytyy tietää totuus!

Kaikki haluaa tuloksia ja tietysti mahdollisimman nopeasti. Ymmärrä reaaliteetit. Et voi laihduttaa  vuosia keräämiäsi kymmeniä  kiloja tai kasvattaa mahtavia lihaksia vain parissa kuukaudessa. Palkattuasi valmentajan, eivät kilot ala karista tai lihakset ala kasvaa itsekseen, vaan tämä vaatii sinulta kovan työn. Sinun täytyy pystyä kertomaan valmentajallesi, jos ohjeiden noudattaminen tuottaa hankaluuksia tai et ole niitä syystä tai toisesta noudattanut. Tällöin valmentajan ei tarvitse pähkäillä antamiensa ohjeiden toimivuutta.

Valmennettavat eivät aina huomio sitä, mikä määrä ajatus- ja taustatyötä valmennus vaatii. On mietittävä mikä sopii juuri sinulle ja miten juuri sinä kehittyisit parhaiten. Täytyy tietää sinun heikkoudet ja miten niitä lähdetään vahvistamaan. Koko valmennusajalle tehdään suunnitelma. Jokainen sairastumisesi tai mikä tahansa muu tilanne valmennuksen aikana johtaa suunnitelmien muuttamiseen ja uuteen ajatustyöhön. Tämä muutostyö on normaalia ja kuuluu jokaisen valmentajan työhön, sillä on aika harvinaista, ettei valmennussuhteen aikana tulisi sairastumisia tms. Kuitenkin aina kun valmennussuhde keskeytyy syystä tai toisesta otetaan yleensä kehityksessä takapakkia ja tavoitteet siirtyvät eteenpäin.

Valmentajalta saa ja pitää kysellä, jos asiat mietityttää. Ohjelmia voidaan aina muokata, jos joku ei onnistu. Valmentaja toimii sinun parhaaksesi, jotta sinä onnistuisit saavuttamaan tavoitteesi. Valmennussuhde on aina yhteistyötä. Mikään ei anna valmentajalle enemmän kuin nähdä, että sinä yrität parhaasi ja onnistut.

Kun teet parhaasi ja noudatat valmentajasi antamia ohjeita, niin tuloksia alkaa syntyä. Kehittyminen ja tulosten saavuttaminen ovat kiinni sinun motivaatiostasi ja asenteestasi. Jos tekeminen ei kiinnosta, tulisi sinun pohtia omia tavoitteita ja motivaatiota tekemistä kohtaan. Valmentaja ei voi tehdä työtä puolestasi, hän on tukemassa ja ohjaamassa tekemistäsi.


Hyvä valmennussuhde perustuu sinun ja valmentajasi väliseen kemiaan ja täydelliseen luottamukseen.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

MITEN PRÄSSÄÄT?

Jalkaprässi on varmaan yksi suosituimmista kuntosalilaitteista jalkoja treenatessa. Laitetaan vaan jalat levylle ja työnnetään. Onko se näin yksinkertaista? Ei ihan. Jalkaprässi ei korvaa kyykkyjä. Vaikka tekisit kuinka syviä prässejä, ne eivät kehitä yhtä hyvin pakaralihaksia, vatsalihaksia ja monia muita tukilihaksia kuten kyykyt. Monelle jalkaprässi on kuitenkin hyvä etureisien lihasmassan harjoite, kun se tehdään lihastuntumalla eikä vain yritetä saada mahdollisimman paljon rautaa ylös pienellä liikeradalla. Jos haluat tasapainoiset jalkalihakset, tulee niitä treenata erilaisilla liikkeillä. Pelkkä jalkaprässi tai kyykkykään ei yksinään riitä. Miten jalkaprässillä sitten pitäisi treenata? Yksi huomioitava asia on se, miten jalat asetetaan levylle.   Asettamalla jalat keskelle lantion levyiseen asentoon saat parhaiten harjoitettua jalkoja tasapainoisesti sekä etu- että takareisien osalta. Jos taas asetat jalat leveämmälle, treenaat lähinnä lähentäjiä. ...

PALJONKO PITÄÄ SYÖDÄ?

Nyt ei puhuta laihduttamisesta eikä lihasmassan kasvattamisesta, vaan yleisesti päivittäisestä energiantarpeesta. Kaikki tarvitsevat energiaa, vaikka tarkempi määrä onkin yksilöllistä. Energian tarve on se määrä energiaa, joka pitää kehosi painon, koostumuksen ja fyysisen aktiivisuutesi hyvää terveyttä ylläpitävällä tasolla. Tarvitset energiaa perusaineenvaihduntaan (jotta sydän sykkii, keuhkot toimivat, entsyymejä ja hormoneja syntyy jne.), ruoan aiheuttamaan lämmöntuottoon, liikkumiseen ja kaikkeen muuhun tekemiseen. Energiantarpeeseen vaikuttaa mm. sukupuoli, ikä, paino, lihasmassa ja liikunnan määrä. Mitä nuorempi, mitä enemmän lihasmassaa, mitä enemmän painoa ja mitä enemmän liikkuu, sitä suurempi on perusaineenvaihdunta ja sitä suurempi on päivittäinen energiantarve. Suurin osa energiastasi kuluu perusaineenvaihduntaan ja kun tähän lisätään fyysinen aktiivisuutesi, saadaan päivittäinen energiantarpeesi. Kokonaisuuteen vaikuttaa paljon muukin päivän aktiivisuus kuin l...

TREENIN JÄLKEINEN LIHASKIPU

Treenin jälkeinen viivästynyt lihasarkuus tai -kipu tunnetaan yleisemmin lyhenteellä DOMS (delayed onset muscle soreness). Kyseessä on siis lihasarkuus, joka syntyy päivän tai parin viiveellä treenistä. Salitreenillä pystyy saamaan hyvää kipua tai sitten huonoa. Oikeanlainen kipu kuuluu osaltaan kovaan salitreeniin ja kyseessä on nimenomaan lihaskipu. Mitkään nivelkivut eivät ole hyviä, joten on syytä keskittyä oikeanlaiseen liiketekniikkaan ja pitää painot omalla tasolla. Kun lihas väsyy ja joutuu työskentelemään suorituskykynsä äärirajoilla, voidaan puhua oikeanlaisesta kivusta. Hyvää kipua ovat polte lihaksessa pitkän uuvuttavan sarjan viimeisissä toistoissa tai veren lihakseen pakkautumisesta aiheutuva turvotuksen tunne eli pumppi. Vääränlaista kipua lihaksessa esiintyy, kun joutuu venymään sellaiseen asentoon, jossa ei omien anatomisten liikerajoitustensa mukaan pitäisi olla. Jos liikelaajuutesi ei anna periksi koskettaa kämmenellä keskiselkää niskan takaa kurott...