Siirry pääsisältöön

EIKÖ AIKA RIITÄ?



Kun ennen vanhaan työ oli fyysisempää ja suurin osa työstä tehtiin omaa kehoa käyttämällä, saatiin samalla työ sekä fyysinen harjoittelu. Tänä päivänä asiat ovat toisin. Päivisin tehdään henkisesti rasittavaa työtä ja iltaisin pyritään huolehtimaan liikunnasta monien muiden huolehdittavien asioiden lisäksi.

Lisäksi aikaamme syö informaatio- ja viihdetulva. Puhelin soi aamusta iltaan, postilaatikkoon kertyy luettavaa, telkkarista tulee uutisten lisäksi vaikka mitä kiinnostavaa, on Netflixiä ja netissä on käytävä vähintään lukemassa sähköpostit ja selailtava sosiaalisen median uutiset. Meillä on siis todella paljon aikaa syöviä asioita ja joudumme valitsemaan tärkeiden ja ei niin tärkeiden asioiden välillä.

Ongelma on tietenkin ratkaistavissa. Se tapahtuu maalaisjärkeä käyttämällä. Tutkimusten mukaan käytämme suurimman osan ajastamme ei niin tärkeiden asioiden tekemiseen. Meille on helpointa tehdä asioita, jotka normaalisti eivät vaadi suurta paneutumista ja vastuuta. Ja näin tapahtuu myös vapaa-ajan suhteen. Ajankäyttöongelmiin saat jo melkoisesti apua järjestelemällä tehtävät asiat tärkeys- ja kiireellisyysperiaatteiden mukaisiksi.

Terveys on asia, jota usein arvostamme vasta kun se menetetään tai ollaan vaarassa menettää. Se aika, joka jokaisen pitäisi käyttää oman terveytensä eteen, ei todellakaan kulu hukkaan. Liian usein kuulen, että ei ole aikaa treenata, koska työt tai perhe vievät niin paljon aikaa. Miten sitten käy työn tai perheen, jos voit huonosti tai sairastut vakavasti? Terveys on elämän tärkein asia. Onko lottovoitolla merkitystä, jos sairastut vakavasti? Tai merkitseekö työssäsi saatu ylennys mitään, jos lapsesi sairastuu samanaikaisesti vakavasti? Vastaukset näihin kysymyksiin ovat ilmiselviä.

Harva kuitenkin ajattelee sairauden ennaltaehkäisyä liikunnan, stressittömän elämän ja oikean ruokavalion avulla. Jos itse voit hyvin, jaksat myös kohdella läheisiäsi paremmin. Treeni, kunnollinen syöminen ja palautuminen kuuluvat kategoriaan tärkeät ja kiireelliset asiat. Niiden tekemiseen kannattaa ja pitää löytää aikaa, vaikka jonkun muun ei niin kiireellisen asian kustannuksella.

Nyky-yhteiskunnassa ihmisillä tuntuu olevan tehtävien priorisoinninkin jälkeen liian vähän aikaa. Siksi on järkevää ja tehokasta keskittyä intensiivisesti yhteen asiaan kerrallaan. Monien asioiden yhtäaikainen tekeminen on tulosten kannalta yksi pahimmista virheistä. Voit toki tehdä useita asioita elämässäsi, mutta keskity riittävän pitkäksi ajaksi vain yhteen asiaan kerrallaan. Useiden asioiden yhtäaikainen tekeminen saa vääränlaisen tunteen, että saisit paljon aikaan. Todellisuudessa aikaa voi mennä tuplasti enemmän, kuin yksittäisen asian tekemiseen kunnolla.

Treenaaminen ei eroa tästä. Näen aivan liian usein kuntosaleilla ihmisiä, jotka puhuvat puhelimessa, selailevat netissä, lukevat tai muuten vain seurustelevat treenaamisen sijaan tai sen aikana. Monet ajattelevat, että eihän se haittaa, jos juttelen salilla sarjojen välissä muiden kanssa. Tosiasiassa, joka kerta, kun salilla ajatuksesi harhaantuvat mihinkään muuhun kuin harjoitteluun, menetät jotain tuloksia tuottavasta treenistä. Jos käyt salilla kaverisi kanssa, niin harjoitelkaa koko ajan vuorotellen intensiivisesti ja seurustelkaa ennen treeniä tai sen jälkeen. Vielä parempi on, kun treenaat yksin ja pidät sellaista tempoa yllä, ettet ehdi ajatella kuin korkeintaan seuraavaa liikettä tai sarjaa.

Eli kun teet töitä, niin teet töitä. Kun taas treenaat, niin silloin pelkästään treenaat. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta vaatii paljon, että opit eri tilanteissa keskittymään vain yhteen asiaan kerrallaan.

Se mihin keskityt, sen myös saat!


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

MITEN PRÄSSÄÄT?

Jalkaprässi on varmaan yksi suosituimmista kuntosalilaitteista jalkoja treenatessa. Laitetaan vaan jalat levylle ja työnnetään. Onko se näin yksinkertaista? Ei ihan. Jalkaprässi ei korvaa kyykkyjä. Vaikka tekisit kuinka syviä prässejä, ne eivät kehitä yhtä hyvin pakaralihaksia, vatsalihaksia ja monia muita tukilihaksia kuten kyykyt. Monelle jalkaprässi on kuitenkin hyvä etureisien lihasmassan harjoite, kun se tehdään lihastuntumalla eikä vain yritetä saada mahdollisimman paljon rautaa ylös pienellä liikeradalla. Jos haluat tasapainoiset jalkalihakset, tulee niitä treenata erilaisilla liikkeillä. Pelkkä jalkaprässi tai kyykkykään ei yksinään riitä. Miten jalkaprässillä sitten pitäisi treenata? Yksi huomioitava asia on se, miten jalat asetetaan levylle.   Asettamalla jalat keskelle lantion levyiseen asentoon saat parhaiten harjoitettua jalkoja tasapainoisesti sekä etu- että takareisien osalta. Jos taas asetat jalat leveämmälle, treenaat lähinnä lähentäjiä. Jo

PALJONKO PAINOJA?

Jos tangossa ei ole tarpeeksi rautaa, ei se lihas kasva. Mutta kuinka paljon on tarpeeksi? Paljonko nousee penkistä? Millä painolla kyykkäät? Mietitkö, että mitä väliä sillä on? Eikö se riitä, että lihaksissa tuntuu mukava polte? Miksi pitäisi pyrkiä joihinkin tiettyihin treenipainoihin? No esimerkiksi siksi, ettei kroppa kiinteydy ilman riittävää voimatasoa. Jos et ole juurikaan treenannut lihasvoimaa, huonoja uutisia: lihaksesi ovat unessa. Arkiaskareissa, juoksulenkillä ja jopa lihaskuntojumpissa lihaksesi käyttävät vain hitaita soluja. Nopeat lihassolut, ne voiman kasvattamisessa tärkeät, vain laiskottelevat. Et siis kiinteydy, eikä lihas kasva. Sinun on turha haaveilla pyöreistä pakaroista, erottuvista olkapäistä tai kivoista käsivarsista, ellet pysty liikuttelemaan riittävän isoja rautoja. Näin se vain on. Sporttisten muotojen lisäksi saat kasvaneesta voimasta ja lihasmassasta muutakin hyötyä. Aineenvaihduntasi tehostuu ja voit syödä enemmän lihomatta. Tyypillinen onge

PALJONKO PITÄÄ SYÖDÄ?

Nyt ei puhuta laihduttamisesta eikä lihasmassan kasvattamisesta, vaan yleisesti päivittäisestä energiantarpeesta. Kaikki tarvitsevat energiaa, vaikka tarkempi määrä onkin yksilöllistä. Energian tarve on se määrä energiaa, joka pitää kehosi painon, koostumuksen ja fyysisen aktiivisuutesi hyvää terveyttä ylläpitävällä tasolla. Tarvitset energiaa perusaineenvaihduntaan (jotta sydän sykkii, keuhkot toimivat, entsyymejä ja hormoneja syntyy jne.), ruoan aiheuttamaan lämmöntuottoon, liikkumiseen ja kaikkeen muuhun tekemiseen. Energiantarpeeseen vaikuttaa mm. sukupuoli, ikä, paino, lihasmassa ja liikunnan määrä. Mitä nuorempi, mitä enemmän lihasmassaa, mitä enemmän painoa ja mitä enemmän liikkuu, sitä suurempi on perusaineenvaihdunta ja sitä suurempi on päivittäinen energiantarve. Suurin osa energiastasi kuluu perusaineenvaihduntaan ja kun tähän lisätään fyysinen aktiivisuutesi, saadaan päivittäinen energiantarpeesi. Kokonaisuuteen vaikuttaa paljon muukin päivän aktiivisuus kuin l