Siirry pääsisältöön

SEURAA JONNAN VALMENNUSTA!


Nyt on ainutlaatuinen tilaisuus päästä seuraamaan  PT-valmennusta sivusta katsojana. Jonna valikoitui ilmaisen valmennuksen hakijoista ja valmennuksen etenemistä seurataan niin blogissa, facessa kuin instassakin. Otahan välineet seurantaan!

Näin Jonna esittelee itsensä:

Olen 39-v. yhden lapsen äiti, koulutukseltani fysioterapeutti. Työskentelen liikunta-alalla LadyFitness naisten kuntokeskuksessa. Työnkuvaani kuuluu yksilö- ja ryhmäliikunnanohjaus, asiakaspalvelu sekä esimiestehtävät. 

Kävin ensimmäisessä jumpassa 17-vuotiaana, siihen asti liikuin pyöräillen ja lenkkeillen. Hyötyliikunnan mallin sain kotoa. Tästä pari vuotta eteenpäin ohjasin ensimmäisen spinning-tuntini - sillä tiellä olen edelleen, lajeja tullut vain lisää. Liikun työkseni, ja vapaa-ajalla harjoittelen kuntosalilla ylläpitääkseni voimatasoja ja oman ihanteena mukaisesti sporttista ulkonäköä. Fitness-tyyppinen elämäntapa ilman tarkempia tavoitteita on ollut osa minua jo 20 vuotta. 

Hoikkuuden ihannointi on muuttunut lihaksikkuuden ja terveyden ylläpidoksi ja syömisestä on tullut rentoa ja sallivaa. Miksi hakeuduin valmennukseen? Rakkaudesta lajiin! Tavoitteeni on löytää tasapaino rasituksen ja levon välillä, sekä optimoida liikunnan ja ravinnon määrä lihaskasvua tukevaksi. Minulla on urheilijan identiteetti, mutta ei varsinaisia tulostavoitteita, jolloin kuntoilun määrä menee helposti myös yli. Uskon, että voin oppia parhaiten uutta ja löytää uusia näkökulmia harjoitteluuni/työhöni tekemällä yhteistyötä ammattilaisen kanssa. Astun nöyränä ja uteliaana ohjattavan rooliin, sillä jokainen meistä tarvitsee ulkopuolista tukea ja kannustusta tavoitellessaan muutosta.

Valmentajan näkökulma:

Kuten kuvastakin näette, Jonna on jo hyvässä kunnossa ja motivaatiota tavoitteelliseen tekemiseen löytyy. Lähdemme tavoittelemaan niin ruokailun kuin treenienkin suhteen lisää lihasta ja voimaa. Jonnan ryhmäliikuntaohjaus asettaa eteen varmasti haasteita, koska joudumme yhdistämään sekä kestävyysliikunnan että voimaharjoittelun, joka ei lihaskasvatuksen kannalta ole se paras asetelma.

Enemmänkin fiilispohjaiseen treenaukseen tottuvalle suurin muutos tulee varmasti olemaan se, että voimaharjoitteluun tulee jonkinlainen punainen lanka. Kun harjoittelu ohjelmoidaan, se luo edellytykset nousujohteiselle harjoittelulle. Pientä jarrua tekeminen tarvitsee, jotta myös palautumiselle jää aikaa.

Kun asiakkaana on liikunnan ammattilainen, toivon näin valmentajana pystyväni antamaan uusia oivalluksia lihaskuntoharjoitteluun sekä lihasten parempaan aktivointikykyyn.

Ensi kerralla käsittelyssä Jonnan ruokavalio sekä siihen tehtävät muutokset. Pysy kuulolla!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

MITEN PRÄSSÄÄT?

Jalkaprässi on varmaan yksi suosituimmista kuntosalilaitteista jalkoja treenatessa. Laitetaan vaan jalat levylle ja työnnetään. Onko se näin yksinkertaista? Ei ihan. Jalkaprässi ei korvaa kyykkyjä. Vaikka tekisit kuinka syviä prässejä, ne eivät kehitä yhtä hyvin pakaralihaksia, vatsalihaksia ja monia muita tukilihaksia kuten kyykyt. Monelle jalkaprässi on kuitenkin hyvä etureisien lihasmassan harjoite, kun se tehdään lihastuntumalla eikä vain yritetä saada mahdollisimman paljon rautaa ylös pienellä liikeradalla. Jos haluat tasapainoiset jalkalihakset, tulee niitä treenata erilaisilla liikkeillä. Pelkkä jalkaprässi tai kyykkykään ei yksinään riitä. Miten jalkaprässillä sitten pitäisi treenata? Yksi huomioitava asia on se, miten jalat asetetaan levylle.   Asettamalla jalat keskelle lantion levyiseen asentoon saat parhaiten harjoitettua jalkoja tasapainoisesti sekä etu- että takareisien osalta. Jos taas asetat jalat leveämmälle, treenaat lähinnä lähentäjiä. ...

PALJONKO PITÄÄ SYÖDÄ?

Nyt ei puhuta laihduttamisesta eikä lihasmassan kasvattamisesta, vaan yleisesti päivittäisestä energiantarpeesta. Kaikki tarvitsevat energiaa, vaikka tarkempi määrä onkin yksilöllistä. Energian tarve on se määrä energiaa, joka pitää kehosi painon, koostumuksen ja fyysisen aktiivisuutesi hyvää terveyttä ylläpitävällä tasolla. Tarvitset energiaa perusaineenvaihduntaan (jotta sydän sykkii, keuhkot toimivat, entsyymejä ja hormoneja syntyy jne.), ruoan aiheuttamaan lämmöntuottoon, liikkumiseen ja kaikkeen muuhun tekemiseen. Energiantarpeeseen vaikuttaa mm. sukupuoli, ikä, paino, lihasmassa ja liikunnan määrä. Mitä nuorempi, mitä enemmän lihasmassaa, mitä enemmän painoa ja mitä enemmän liikkuu, sitä suurempi on perusaineenvaihdunta ja sitä suurempi on päivittäinen energiantarve. Suurin osa energiastasi kuluu perusaineenvaihduntaan ja kun tähän lisätään fyysinen aktiivisuutesi, saadaan päivittäinen energiantarpeesi. Kokonaisuuteen vaikuttaa paljon muukin päivän aktiivisuus kuin l...

TREENIN JÄLKEINEN LIHASKIPU

Treenin jälkeinen viivästynyt lihasarkuus tai -kipu tunnetaan yleisemmin lyhenteellä DOMS (delayed onset muscle soreness). Kyseessä on siis lihasarkuus, joka syntyy päivän tai parin viiveellä treenistä. Salitreenillä pystyy saamaan hyvää kipua tai sitten huonoa. Oikeanlainen kipu kuuluu osaltaan kovaan salitreeniin ja kyseessä on nimenomaan lihaskipu. Mitkään nivelkivut eivät ole hyviä, joten on syytä keskittyä oikeanlaiseen liiketekniikkaan ja pitää painot omalla tasolla. Kun lihas väsyy ja joutuu työskentelemään suorituskykynsä äärirajoilla, voidaan puhua oikeanlaisesta kivusta. Hyvää kipua ovat polte lihaksessa pitkän uuvuttavan sarjan viimeisissä toistoissa tai veren lihakseen pakkautumisesta aiheutuva turvotuksen tunne eli pumppi. Vääränlaista kipua lihaksessa esiintyy, kun joutuu venymään sellaiseen asentoon, jossa ei omien anatomisten liikerajoitustensa mukaan pitäisi olla. Jos liikelaajuutesi ei anna periksi koskettaa kämmenellä keskiselkää niskan takaa kurott...