Siirry pääsisältöön

SEURAA JONNAN VALMENNUSTA / OSA 3 TREENIOHJELMAT

Täydellistä kyykkytekniikkaa!

Jonnan mietteitä treeniohjelmista:

Treenitottumukseni tähän asti:
Aiemmin jo mainitsin, että liikunta harrastuksena tuli elämääni vasta 17-vuotiaana jumpan muodossa. Hyötyliikunnan mallin olin omaksunut jo aiemmin lapsuudenkodissani: välimatkat käveltiin tai pyöräiltiin, portaita käytettiin hissin sijaan ja vanhemmat näiden lisäksi olivat tottuneet ruumiilliseen työhön. Myös itse tykkäsin mattojen tamppaamisesta, polttopuiden tekemisestä, lumenluonnista ja haravoimisesta.

Vähitellen vuosien saatossa arkinen aktiivisuus on vähentynyt, mutta edelleen käytän aina portaita ja teen mielelläni kauppareissun kävellen. Tilalle on kuitenkin tullut muuten liikunnallinen elämäntapa työn ja vapaa-ajan muodossa ja edelleen iän karttuessa myös niitä haasteita.

Ryhmäliikuntaohjaajalla kuormitus on toistuvaa, monesti myös yksipuolista sekä viikosta ja kuukaudesta, usein vuodesta, toiseen jatkuvaa. Ylirasitustilat sekä puolikuntoisena ja alipalautuneena ohjaaminen ovat ammatin nurjia puolia - myönteisiä onkin sitten roppakaupalla. Kuntosaliharjoittelulla olen itse jo vuosien ajoin pyrkinyt huolehtimaan lihaskunnosta ja voimatasoista, jotta kestävyysharjoittelun kanssa kokonaisuus olisi järkevä ja ohjausvuosia olisi mahdollisimman paljon edessä. Ruokatottumuksia ja liikunnan määriä on täytynyt koko ajan hienosäätää, ja viikon ohjelmaan lisätä säännöllistä venyttelyä ja joogaa. 

Kun tykkää liikkumisesta ja se on rutinoitunut osaksi päivärytmiä, sokeutuu huomaamattaan omille tottumuksilleen. Vasta kun keho tai mieli alkaa oireilla, herää etsimään syitä ja ratkaisuja. Tässä tilanteessa olen nyt itse: alipalautuminen ja ajoittainen energiavaje ovat olleet seuralaisia, jotka ovat hidastaneet kehittymistä kuntosalilla ja alentaneet vireystilaa. Energiaa ei ole juurikaan riittänyt elämän muille osa-alueille. 

Nykytilanne:
Suskin kanssa asetimme yhteiseksi tavoitteeksi lihaskasvun ja tasapainoisen arjen treenaamisen ohjelmoinnilla ja riittävällä ravinnolla. Ruokaohjelma on täydessä vauhdissa ja tänään aloitin myös treenijuomien käytön. Viikon liikunnan määrä ja lepopäivät asettuivat luonnollisesti toiveideni ja työni mukaan. 

Kuntosaliharjoittelua teen kolme kertaa viikossa, jokaisella kerralla käyn läpi koko kropan 6-7 liikkeellä. Joka kerta teen erilaisen kokonaisuuden. Tähän mennessä olen tehnyt treenit kertaalleen läpi, yhden niistä kaksi kertaa, ja olen todella tyytyväinen kokonaisuuteen. Alun epäily mm. liikkeiden määrän riittämisestä lihasryhmää kohti on vaihtunut ajatukseen ”vähemmän on enemmän”.  

Ja pumppi oli kova!
Itsekin tekniikkapainoitteisena ohjaajana ja treenaajana nautin suunnattomasti Suskin ammattitaidosta ja lihasaktivoinnin korostamisesta. Arvostan suunnattomasti hänen erityisosaamistaan ohjelmoinnissa. Perehtyneisyys ja kokemus loistavat kilometrien päähän, kun kyse on suunnitelmallisuudesta, nousujohteisuudesta ja kokonaisuuden huomioimisesta. Kun liike osuu juuri sinne minne halutaan ja lopputuloksena on väsytetty ja turvonnut lihas, on ilonkyynel lähellä 😂


Treenaamisen ei tarvitse olla joka kerta kokonaisvaltaisesti uuvuttavaa, vaan pankkiin on aina hyvä jättää vähän. Salille on ihana tulla puhtia täynnä ja keskittyä täysillä laatuun määrän sijaan. Täytyy uskaltaa uskoa prosessiin. Näillä oivalluksilla on jo nyt ollut valtava apu siinä, että energiatasot ovat nousseet ja unenlaatu parantunut. Liikuntaviikkoni alkaa nykyisin sunnuntaina salitreenillä ja päättyy lauantaina lepopäivään. Tähän väliin mahtuu salia, jumppaa ja lepoa. Ja ruokaa!

Valmentajan kommentit:

Koska Jonnan aiempi treenaaminen oli suhteellisen fiilispohjaista, tarvittiin selkeä suunnittelma. Jonna treenasi itsekseen kolme kertaa viikossa, mutta yleensä lihakset jaettuina. Nyt halusin saada kaikille lihaksille rasitusta useammin, joten mitään varsinaista jaottelua ei tehty. 

Jonnalla on nyt kolme erilaista koko kehon ohjelmaa, jotka sisältävät ihan perusliikkeitä. Jokaisessa ohjelmassa on voimaan painottuva perusliike, jossa tehtään lyhyempiä 6 toiston sarjoja. Muuten ohjelmissa liikutaan hyvinkin erilaisissa toistomäärissä. Vaikka tehdään koko kehoa joka treenissä, saadaan ohjelmissa tehtävissä liikkeissä aina hieman erilaista ärsykettä kohdelihakselle. Pienemmille lihaksillekin löytyi paikkansa, kun niitä hieman jaoteltiin. Ohjelmissa on huomioitu hienoinen takareisipainotus Jonnan toivomuksesta.

Pakarat liekkeissä!
Jonnalla on jo entuudestaan erittäin hyvä liiketekniikka, mutta omilla pienillä viilauksilla ja nikseillä saatiin vielä parempi lihastuntuma ja -aktivaatio. Huomiota kiinnitettiin myös liiketempoon. Liian hidas tempo ei aktivoi kunnolla kaikkia lihassoluja.
Koko kehon ohjelmaan ei tosiaan mahdu usempaa liikettä yhdelle lihasryhmälle, mutta toisto- ja sarjamäärien suunnitelmallisuudella saatiin hyvin lihaspumppikin aikaiseksi jopa yhdellä liikkeellä. Tuntui, että osui ja upposi😂 

Nousujohteisuus on liiketekniikan ja lihasaktivaation lisäksi edellytys lihaskasvulle. Kuten kaikille asiakkalleni, myös Jonnalle, ohjeistin tarkkaan kuinka nousujohteisuutta pidetään yllä. Kunhan ruokaa tulee tarpeeksi ja raudat kasvavat, niin takuulla saadaan lisää voimaa ja lihasta!

Jonnan treeneihin on myös ohjelmoitu kevennysviikko, jota hänellä ei aiemmin ole ollut. Kevennysviikolla palautellaan ja pidetään pienemmällä volyymilla ja painoilla vain tuntuma raudassa. Kevennyksen jälkeen on hyvä taas antaa keholle hieman uutta ärsykettä.

Nyt jäämme innolla odottamaan Jonnan treenien etenemistä. Muista ottaa etusivulta face ja insta seurantaan, niin pysyt mukana Jonnan matkassa!




Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

MITEN PRÄSSÄÄT?

Jalkaprässi on varmaan yksi suosituimmista kuntosalilaitteista jalkoja treenatessa. Laitetaan vaan jalat levylle ja työnnetään. Onko se näin yksinkertaista? Ei ihan. Jalkaprässi ei korvaa kyykkyjä. Vaikka tekisit kuinka syviä prässejä, ne eivät kehitä yhtä hyvin pakaralihaksia, vatsalihaksia ja monia muita tukilihaksia kuten kyykyt. Monelle jalkaprässi on kuitenkin hyvä etureisien lihasmassan harjoite, kun se tehdään lihastuntumalla eikä vain yritetä saada mahdollisimman paljon rautaa ylös pienellä liikeradalla. Jos haluat tasapainoiset jalkalihakset, tulee niitä treenata erilaisilla liikkeillä. Pelkkä jalkaprässi tai kyykkykään ei yksinään riitä. Miten jalkaprässillä sitten pitäisi treenata? Yksi huomioitava asia on se, miten jalat asetetaan levylle.   Asettamalla jalat keskelle lantion levyiseen asentoon saat parhaiten harjoitettua jalkoja tasapainoisesti sekä etu- että takareisien osalta. Jos taas asetat jalat leveämmälle, treenaat lähinnä lähentäjiä. Jo

PALJONKO PAINOJA?

Jos tangossa ei ole tarpeeksi rautaa, ei se lihas kasva. Mutta kuinka paljon on tarpeeksi? Paljonko nousee penkistä? Millä painolla kyykkäät? Mietitkö, että mitä väliä sillä on? Eikö se riitä, että lihaksissa tuntuu mukava polte? Miksi pitäisi pyrkiä joihinkin tiettyihin treenipainoihin? No esimerkiksi siksi, ettei kroppa kiinteydy ilman riittävää voimatasoa. Jos et ole juurikaan treenannut lihasvoimaa, huonoja uutisia: lihaksesi ovat unessa. Arkiaskareissa, juoksulenkillä ja jopa lihaskuntojumpissa lihaksesi käyttävät vain hitaita soluja. Nopeat lihassolut, ne voiman kasvattamisessa tärkeät, vain laiskottelevat. Et siis kiinteydy, eikä lihas kasva. Sinun on turha haaveilla pyöreistä pakaroista, erottuvista olkapäistä tai kivoista käsivarsista, ellet pysty liikuttelemaan riittävän isoja rautoja. Näin se vain on. Sporttisten muotojen lisäksi saat kasvaneesta voimasta ja lihasmassasta muutakin hyötyä. Aineenvaihduntasi tehostuu ja voit syödä enemmän lihomatta. Tyypillinen onge

PALJONKO PITÄÄ SYÖDÄ?

Nyt ei puhuta laihduttamisesta eikä lihasmassan kasvattamisesta, vaan yleisesti päivittäisestä energiantarpeesta. Kaikki tarvitsevat energiaa, vaikka tarkempi määrä onkin yksilöllistä. Energian tarve on se määrä energiaa, joka pitää kehosi painon, koostumuksen ja fyysisen aktiivisuutesi hyvää terveyttä ylläpitävällä tasolla. Tarvitset energiaa perusaineenvaihduntaan (jotta sydän sykkii, keuhkot toimivat, entsyymejä ja hormoneja syntyy jne.), ruoan aiheuttamaan lämmöntuottoon, liikkumiseen ja kaikkeen muuhun tekemiseen. Energiantarpeeseen vaikuttaa mm. sukupuoli, ikä, paino, lihasmassa ja liikunnan määrä. Mitä nuorempi, mitä enemmän lihasmassaa, mitä enemmän painoa ja mitä enemmän liikkuu, sitä suurempi on perusaineenvaihdunta ja sitä suurempi on päivittäinen energiantarve. Suurin osa energiastasi kuluu perusaineenvaihduntaan ja kun tähän lisätään fyysinen aktiivisuutesi, saadaan päivittäinen energiantarpeesi. Kokonaisuuteen vaikuttaa paljon muukin päivän aktiivisuus kuin l