Siirry pääsisältöön

SEURAA JONNAN VALMENNUSTA / OSA 3 TREENIOHJELMAT

Täydellistä kyykkytekniikkaa!

Jonnan mietteitä treeniohjelmista:

Treenitottumukseni tähän asti:
Aiemmin jo mainitsin, että liikunta harrastuksena tuli elämääni vasta 17-vuotiaana jumpan muodossa. Hyötyliikunnan mallin olin omaksunut jo aiemmin lapsuudenkodissani: välimatkat käveltiin tai pyöräiltiin, portaita käytettiin hissin sijaan ja vanhemmat näiden lisäksi olivat tottuneet ruumiilliseen työhön. Myös itse tykkäsin mattojen tamppaamisesta, polttopuiden tekemisestä, lumenluonnista ja haravoimisesta.

Vähitellen vuosien saatossa arkinen aktiivisuus on vähentynyt, mutta edelleen käytän aina portaita ja teen mielelläni kauppareissun kävellen. Tilalle on kuitenkin tullut muuten liikunnallinen elämäntapa työn ja vapaa-ajan muodossa ja edelleen iän karttuessa myös niitä haasteita.

Ryhmäliikuntaohjaajalla kuormitus on toistuvaa, monesti myös yksipuolista sekä viikosta ja kuukaudesta, usein vuodesta, toiseen jatkuvaa. Ylirasitustilat sekä puolikuntoisena ja alipalautuneena ohjaaminen ovat ammatin nurjia puolia - myönteisiä onkin sitten roppakaupalla. Kuntosaliharjoittelulla olen itse jo vuosien ajoin pyrkinyt huolehtimaan lihaskunnosta ja voimatasoista, jotta kestävyysharjoittelun kanssa kokonaisuus olisi järkevä ja ohjausvuosia olisi mahdollisimman paljon edessä. Ruokatottumuksia ja liikunnan määriä on täytynyt koko ajan hienosäätää, ja viikon ohjelmaan lisätä säännöllistä venyttelyä ja joogaa. 

Kun tykkää liikkumisesta ja se on rutinoitunut osaksi päivärytmiä, sokeutuu huomaamattaan omille tottumuksilleen. Vasta kun keho tai mieli alkaa oireilla, herää etsimään syitä ja ratkaisuja. Tässä tilanteessa olen nyt itse: alipalautuminen ja ajoittainen energiavaje ovat olleet seuralaisia, jotka ovat hidastaneet kehittymistä kuntosalilla ja alentaneet vireystilaa. Energiaa ei ole juurikaan riittänyt elämän muille osa-alueille. 

Nykytilanne:
Suskin kanssa asetimme yhteiseksi tavoitteeksi lihaskasvun ja tasapainoisen arjen treenaamisen ohjelmoinnilla ja riittävällä ravinnolla. Ruokaohjelma on täydessä vauhdissa ja tänään aloitin myös treenijuomien käytön. Viikon liikunnan määrä ja lepopäivät asettuivat luonnollisesti toiveideni ja työni mukaan. 

Kuntosaliharjoittelua teen kolme kertaa viikossa, jokaisella kerralla käyn läpi koko kropan 6-7 liikkeellä. Joka kerta teen erilaisen kokonaisuuden. Tähän mennessä olen tehnyt treenit kertaalleen läpi, yhden niistä kaksi kertaa, ja olen todella tyytyväinen kokonaisuuteen. Alun epäily mm. liikkeiden määrän riittämisestä lihasryhmää kohti on vaihtunut ajatukseen ”vähemmän on enemmän”.  

Ja pumppi oli kova!
Itsekin tekniikkapainoitteisena ohjaajana ja treenaajana nautin suunnattomasti Suskin ammattitaidosta ja lihasaktivoinnin korostamisesta. Arvostan suunnattomasti hänen erityisosaamistaan ohjelmoinnissa. Perehtyneisyys ja kokemus loistavat kilometrien päähän, kun kyse on suunnitelmallisuudesta, nousujohteisuudesta ja kokonaisuuden huomioimisesta. Kun liike osuu juuri sinne minne halutaan ja lopputuloksena on väsytetty ja turvonnut lihas, on ilonkyynel lähellä 😂


Treenaamisen ei tarvitse olla joka kerta kokonaisvaltaisesti uuvuttavaa, vaan pankkiin on aina hyvä jättää vähän. Salille on ihana tulla puhtia täynnä ja keskittyä täysillä laatuun määrän sijaan. Täytyy uskaltaa uskoa prosessiin. Näillä oivalluksilla on jo nyt ollut valtava apu siinä, että energiatasot ovat nousseet ja unenlaatu parantunut. Liikuntaviikkoni alkaa nykyisin sunnuntaina salitreenillä ja päättyy lauantaina lepopäivään. Tähän väliin mahtuu salia, jumppaa ja lepoa. Ja ruokaa!

Valmentajan kommentit:

Koska Jonnan aiempi treenaaminen oli suhteellisen fiilispohjaista, tarvittiin selkeä suunnittelma. Jonna treenasi itsekseen kolme kertaa viikossa, mutta yleensä lihakset jaettuina. Nyt halusin saada kaikille lihaksille rasitusta useammin, joten mitään varsinaista jaottelua ei tehty. 

Jonnalla on nyt kolme erilaista koko kehon ohjelmaa, jotka sisältävät ihan perusliikkeitä. Jokaisessa ohjelmassa on voimaan painottuva perusliike, jossa tehtään lyhyempiä 6 toiston sarjoja. Muuten ohjelmissa liikutaan hyvinkin erilaisissa toistomäärissä. Vaikka tehdään koko kehoa joka treenissä, saadaan ohjelmissa tehtävissä liikkeissä aina hieman erilaista ärsykettä kohdelihakselle. Pienemmille lihaksillekin löytyi paikkansa, kun niitä hieman jaoteltiin. Ohjelmissa on huomioitu hienoinen takareisipainotus Jonnan toivomuksesta.

Pakarat liekkeissä!
Jonnalla on jo entuudestaan erittäin hyvä liiketekniikka, mutta omilla pienillä viilauksilla ja nikseillä saatiin vielä parempi lihastuntuma ja -aktivaatio. Huomiota kiinnitettiin myös liiketempoon. Liian hidas tempo ei aktivoi kunnolla kaikkia lihassoluja.
Koko kehon ohjelmaan ei tosiaan mahdu usempaa liikettä yhdelle lihasryhmälle, mutta toisto- ja sarjamäärien suunnitelmallisuudella saatiin hyvin lihaspumppikin aikaiseksi jopa yhdellä liikkeellä. Tuntui, että osui ja upposi😂 

Nousujohteisuus on liiketekniikan ja lihasaktivaation lisäksi edellytys lihaskasvulle. Kuten kaikille asiakkalleni, myös Jonnalle, ohjeistin tarkkaan kuinka nousujohteisuutta pidetään yllä. Kunhan ruokaa tulee tarpeeksi ja raudat kasvavat, niin takuulla saadaan lisää voimaa ja lihasta!

Jonnan treeneihin on myös ohjelmoitu kevennysviikko, jota hänellä ei aiemmin ole ollut. Kevennysviikolla palautellaan ja pidetään pienemmällä volyymilla ja painoilla vain tuntuma raudassa. Kevennyksen jälkeen on hyvä taas antaa keholle hieman uutta ärsykettä.

Nyt jäämme innolla odottamaan Jonnan treenien etenemistä. Muista ottaa etusivulta face ja insta seurantaan, niin pysyt mukana Jonnan matkassa!




Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

MITEN PRÄSSÄÄT?

Jalkaprässi on varmaan yksi suosituimmista kuntosalilaitteista jalkoja treenatessa. Laitetaan vaan jalat levylle ja työnnetään. Onko se näin yksinkertaista? Ei ihan. Jalkaprässi ei korvaa kyykkyjä. Vaikka tekisit kuinka syviä prässejä, ne eivät kehitä yhtä hyvin pakaralihaksia, vatsalihaksia ja monia muita tukilihaksia kuten kyykyt. Monelle jalkaprässi on kuitenkin hyvä etureisien lihasmassan harjoite, kun se tehdään lihastuntumalla eikä vain yritetä saada mahdollisimman paljon rautaa ylös pienellä liikeradalla. Jos haluat tasapainoiset jalkalihakset, tulee niitä treenata erilaisilla liikkeillä. Pelkkä jalkaprässi tai kyykkykään ei yksinään riitä. Miten jalkaprässillä sitten pitäisi treenata? Yksi huomioitava asia on se, miten jalat asetetaan levylle.   Asettamalla jalat keskelle lantion levyiseen asentoon saat parhaiten harjoitettua jalkoja tasapainoisesti sekä etu- että takareisien osalta. Jos taas asetat jalat leveämmälle, treenaat lähinnä lähentäjiä. ...

PALJONKO PITÄÄ SYÖDÄ?

Nyt ei puhuta laihduttamisesta eikä lihasmassan kasvattamisesta, vaan yleisesti päivittäisestä energiantarpeesta. Kaikki tarvitsevat energiaa, vaikka tarkempi määrä onkin yksilöllistä. Energian tarve on se määrä energiaa, joka pitää kehosi painon, koostumuksen ja fyysisen aktiivisuutesi hyvää terveyttä ylläpitävällä tasolla. Tarvitset energiaa perusaineenvaihduntaan (jotta sydän sykkii, keuhkot toimivat, entsyymejä ja hormoneja syntyy jne.), ruoan aiheuttamaan lämmöntuottoon, liikkumiseen ja kaikkeen muuhun tekemiseen. Energiantarpeeseen vaikuttaa mm. sukupuoli, ikä, paino, lihasmassa ja liikunnan määrä. Mitä nuorempi, mitä enemmän lihasmassaa, mitä enemmän painoa ja mitä enemmän liikkuu, sitä suurempi on perusaineenvaihdunta ja sitä suurempi on päivittäinen energiantarve. Suurin osa energiastasi kuluu perusaineenvaihduntaan ja kun tähän lisätään fyysinen aktiivisuutesi, saadaan päivittäinen energiantarpeesi. Kokonaisuuteen vaikuttaa paljon muukin päivän aktiivisuus kuin l...

TREENIN JÄLKEINEN LIHASKIPU

Treenin jälkeinen viivästynyt lihasarkuus tai -kipu tunnetaan yleisemmin lyhenteellä DOMS (delayed onset muscle soreness). Kyseessä on siis lihasarkuus, joka syntyy päivän tai parin viiveellä treenistä. Salitreenillä pystyy saamaan hyvää kipua tai sitten huonoa. Oikeanlainen kipu kuuluu osaltaan kovaan salitreeniin ja kyseessä on nimenomaan lihaskipu. Mitkään nivelkivut eivät ole hyviä, joten on syytä keskittyä oikeanlaiseen liiketekniikkaan ja pitää painot omalla tasolla. Kun lihas väsyy ja joutuu työskentelemään suorituskykynsä äärirajoilla, voidaan puhua oikeanlaisesta kivusta. Hyvää kipua ovat polte lihaksessa pitkän uuvuttavan sarjan viimeisissä toistoissa tai veren lihakseen pakkautumisesta aiheutuva turvotuksen tunne eli pumppi. Vääränlaista kipua lihaksessa esiintyy, kun joutuu venymään sellaiseen asentoon, jossa ei omien anatomisten liikerajoitustensa mukaan pitäisi olla. Jos liikelaajuutesi ei anna periksi koskettaa kämmenellä keskiselkää niskan takaa kurott...