Siirry pääsisältöön

ELINTÄRKEÄT LIHAKSET



Tykkäätkö lenkkeillä ja jättää kuntosaliharjoitukset väliin? Nyt kannattaisi miettiä uudestaan.

Lihasmassan hupeneminen saattaa alkaa jo kolmekymppisenä. Ei niinkään perusaktiivisten, mutta juurikin niiden sohvaperunoiden. Ennen eläkeikää kestävyys- ja lihaskunto ovat molemmat tärkeitä hyvinvoinnin kannalta, mutta tämän jälkeen lihaskunto muuttuu tärkeämmäksi. Ilman lihasvoimaa alkaa tuolista ja sängystä nouseminen hankaloitua ja portaatkin tuntumaan ylivoimaiselta. Valitettavasti emme aina ymmärrä lihaksistomme merkitystä ennen kuin terveys alkaa rakoilla.

Lihaskuntoharjoittelun on todettu parantavan sokeriaineenvaihduntaa eli pienentävän riskiä sairastua 2 tyypin diabetekseen. Lihaskunto myös vähentää verenkiertoelimistön sairauksien riskitekijöitä. Lihaskunnon vaikutus voi siis olla merkittäväkin sydämen terveydelle. Parhaat terveydelliset hyödyt saadaan yhdistämällä kestävyyskunto- sekä lihaskuntoharjoittelu. Lihaskunnon tärkeimmät hyödyt tulevat kuitenkin esiin vasta iän karttuessa. On havaittu, että heikko lihaskunto jopa kolminkertaistaa ennenaikaisen kuoleman riskin.

Hyvät uutiset! Ehdit vielä vaikka viisikymppisenäkin, tai yli, treenata lihaksesi kuntoon. Muutaman kuukauden voimaharjoittelulla saa kasvatettua lihasvoimaa 20%. Pelkkä lihaskoko ei kuitenkaan riitä, vaan niitä pitää myös käyttää!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

MITEN PRÄSSÄÄT?

Jalkaprässi on varmaan yksi suosituimmista kuntosalilaitteista jalkoja treenatessa. Laitetaan vaan jalat levylle ja työnnetään. Onko se näin yksinkertaista? Ei ihan. Jalkaprässi ei korvaa kyykkyjä. Vaikka tekisit kuinka syviä prässejä, ne eivät kehitä yhtä hyvin pakaralihaksia, vatsalihaksia ja monia muita tukilihaksia kuten kyykyt. Monelle jalkaprässi on kuitenkin hyvä etureisien lihasmassan harjoite, kun se tehdään lihastuntumalla eikä vain yritetä saada mahdollisimman paljon rautaa ylös pienellä liikeradalla. Jos haluat tasapainoiset jalkalihakset, tulee niitä treenata erilaisilla liikkeillä. Pelkkä jalkaprässi tai kyykkykään ei yksinään riitä. Miten jalkaprässillä sitten pitäisi treenata? Yksi huomioitava asia on se, miten jalat asetetaan levylle.   Asettamalla jalat keskelle lantion levyiseen asentoon saat parhaiten harjoitettua jalkoja tasapainoisesti sekä etu- että takareisien osalta. Jos taas asetat jalat leveämmälle, treenaat lähinnä lähentäjiä. ...

PALJONKO PITÄÄ SYÖDÄ?

Nyt ei puhuta laihduttamisesta eikä lihasmassan kasvattamisesta, vaan yleisesti päivittäisestä energiantarpeesta. Kaikki tarvitsevat energiaa, vaikka tarkempi määrä onkin yksilöllistä. Energian tarve on se määrä energiaa, joka pitää kehosi painon, koostumuksen ja fyysisen aktiivisuutesi hyvää terveyttä ylläpitävällä tasolla. Tarvitset energiaa perusaineenvaihduntaan (jotta sydän sykkii, keuhkot toimivat, entsyymejä ja hormoneja syntyy jne.), ruoan aiheuttamaan lämmöntuottoon, liikkumiseen ja kaikkeen muuhun tekemiseen. Energiantarpeeseen vaikuttaa mm. sukupuoli, ikä, paino, lihasmassa ja liikunnan määrä. Mitä nuorempi, mitä enemmän lihasmassaa, mitä enemmän painoa ja mitä enemmän liikkuu, sitä suurempi on perusaineenvaihdunta ja sitä suurempi on päivittäinen energiantarve. Suurin osa energiastasi kuluu perusaineenvaihduntaan ja kun tähän lisätään fyysinen aktiivisuutesi, saadaan päivittäinen energiantarpeesi. Kokonaisuuteen vaikuttaa paljon muukin päivän aktiivisuus kuin l...

TREENIN JÄLKEINEN LIHASKIPU

Treenin jälkeinen viivästynyt lihasarkuus tai -kipu tunnetaan yleisemmin lyhenteellä DOMS (delayed onset muscle soreness). Kyseessä on siis lihasarkuus, joka syntyy päivän tai parin viiveellä treenistä. Salitreenillä pystyy saamaan hyvää kipua tai sitten huonoa. Oikeanlainen kipu kuuluu osaltaan kovaan salitreeniin ja kyseessä on nimenomaan lihaskipu. Mitkään nivelkivut eivät ole hyviä, joten on syytä keskittyä oikeanlaiseen liiketekniikkaan ja pitää painot omalla tasolla. Kun lihas väsyy ja joutuu työskentelemään suorituskykynsä äärirajoilla, voidaan puhua oikeanlaisesta kivusta. Hyvää kipua ovat polte lihaksessa pitkän uuvuttavan sarjan viimeisissä toistoissa tai veren lihakseen pakkautumisesta aiheutuva turvotuksen tunne eli pumppi. Vääränlaista kipua lihaksessa esiintyy, kun joutuu venymään sellaiseen asentoon, jossa ei omien anatomisten liikerajoitustensa mukaan pitäisi olla. Jos liikelaajuutesi ei anna periksi koskettaa kämmenellä keskiselkää niskan takaa kurott...