Siirry pääsisältöön

MITÄ IHMETTÄ TARKOITTAA KIINTEYTYMINEN?



Varmaan jokaisella asiakkaallani on tavoitelistallaan kiinteytyminen. Ja kun kyseistä tavoitetta lähdetään avaamaan, se tarkoittaa jokaiselle vähän erilaista asiaa. Yksi haluaa kiinteyttää vatsaa, toinen reisiä tai jotain muuta ruumiinosaa. Lihaskimpuksi ei haluta, mutta kiinteäksi kyllä. Ei haluta laihtua, ainoastaan kiinteytyä.

Mitä ihmettä tämä mystinen kiinteytyminen sitten oikeastaan on? Selkokielellä se tarkoittaa sitä, että rasvamäärä kehossa pienenee samalla kuin lihasmassa säilyy ennallaan tai lisääntyy. Kun keho kiinteytyy, on lihaksilla ja rasvaprosentilla aina osuutta asiaan. Ei ole olemassakaan mitään yksittäisiä liikkeitä, joilla saisi aikaan jonkun tietyn ruumiinosan kiinteytymisen. Rasva palaa aina tasaisesti koko kehosta. 

Kiinteyttäjän pahimmat viholliset ovat erilaiset pikadieetit ja liian vähäinen kalorinsaanti. Näissä tapauksissa käy yleensä niin, että rasvan sijaan katoaa lihasmassa.  Oikotietä ei ole laihduttamisessa, mutta ei myöskään kiinteytymisessä. Laihduttaessa pelkällä ruokavaliolla onnistuu lähes aina tuhoamaan kallisarvoista lihasta. Ja jos ruokavalio sattuu sisältämään vielä liian vähän proteiinia, lopputulos vain heikkenee.  

Kiinteyttäjän ruokavaliossa energiamäärät ja ravintoainesuhteet tulee olla kunnossa niin, että energiaa ja rakennusaineita on kehossa riittävästi. Kiinteyttäjän liikuntaohjelman taas tulee sisältää tehokasta aerobista treeniä, joka polttaa rasvaa ja parantaa kuntoa sekä vastusharjoittelua, joka vahvistaa lihaksia ja tuo kehoon muotoja. Unohtamatta venyttelyjä ja liikkuvuusharjoitteita, jotka notkistavat kehoa ja parantavat ryhtiä. Liikuntaohjelmassa on hyvä muistaa, että säännöllisyys, suunnitelmallisuus ja nousujohteisuus on kaiken perusta.

Muodokkaat ja kiinteät käsivarret ja reidet sekä piukat pakarat ovat suunnitellun ja pitkäjänteisen työn tulosta. Sekä treeni että ravinto pitää olla kohdallaan. Liikuntaa lisäämällä ilman kunnon ravintoa tai syömistä vähentämällä ja sohvalla löhöämisellä ei valitettavasti kiinteytymistä tapahdu. Kiinteytyäkseen pitää siis polttaa rasvaa tuhoamatta lihasmassaa ja mieluiten saada lisää lihasta. 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

MITEN PRÄSSÄÄT?

Jalkaprässi on varmaan yksi suosituimmista kuntosalilaitteista jalkoja treenatessa. Laitetaan vaan jalat levylle ja työnnetään. Onko se näin yksinkertaista? Ei ihan. Jalkaprässi ei korvaa kyykkyjä. Vaikka tekisit kuinka syviä prässejä, ne eivät kehitä yhtä hyvin pakaralihaksia, vatsalihaksia ja monia muita tukilihaksia kuten kyykyt. Monelle jalkaprässi on kuitenkin hyvä etureisien lihasmassan harjoite, kun se tehdään lihastuntumalla eikä vain yritetä saada mahdollisimman paljon rautaa ylös pienellä liikeradalla. Jos haluat tasapainoiset jalkalihakset, tulee niitä treenata erilaisilla liikkeillä. Pelkkä jalkaprässi tai kyykkykään ei yksinään riitä. Miten jalkaprässillä sitten pitäisi treenata? Yksi huomioitava asia on se, miten jalat asetetaan levylle.   Asettamalla jalat keskelle lantion levyiseen asentoon saat parhaiten harjoitettua jalkoja tasapainoisesti sekä etu- että takareisien osalta. Jos taas asetat jalat leveämmälle, treenaat lähinnä lähentäjiä. ...

PALJONKO PITÄÄ SYÖDÄ?

Nyt ei puhuta laihduttamisesta eikä lihasmassan kasvattamisesta, vaan yleisesti päivittäisestä energiantarpeesta. Kaikki tarvitsevat energiaa, vaikka tarkempi määrä onkin yksilöllistä. Energian tarve on se määrä energiaa, joka pitää kehosi painon, koostumuksen ja fyysisen aktiivisuutesi hyvää terveyttä ylläpitävällä tasolla. Tarvitset energiaa perusaineenvaihduntaan (jotta sydän sykkii, keuhkot toimivat, entsyymejä ja hormoneja syntyy jne.), ruoan aiheuttamaan lämmöntuottoon, liikkumiseen ja kaikkeen muuhun tekemiseen. Energiantarpeeseen vaikuttaa mm. sukupuoli, ikä, paino, lihasmassa ja liikunnan määrä. Mitä nuorempi, mitä enemmän lihasmassaa, mitä enemmän painoa ja mitä enemmän liikkuu, sitä suurempi on perusaineenvaihdunta ja sitä suurempi on päivittäinen energiantarve. Suurin osa energiastasi kuluu perusaineenvaihduntaan ja kun tähän lisätään fyysinen aktiivisuutesi, saadaan päivittäinen energiantarpeesi. Kokonaisuuteen vaikuttaa paljon muukin päivän aktiivisuus kuin l...

TREENIN JÄLKEINEN LIHASKIPU

Treenin jälkeinen viivästynyt lihasarkuus tai -kipu tunnetaan yleisemmin lyhenteellä DOMS (delayed onset muscle soreness). Kyseessä on siis lihasarkuus, joka syntyy päivän tai parin viiveellä treenistä. Salitreenillä pystyy saamaan hyvää kipua tai sitten huonoa. Oikeanlainen kipu kuuluu osaltaan kovaan salitreeniin ja kyseessä on nimenomaan lihaskipu. Mitkään nivelkivut eivät ole hyviä, joten on syytä keskittyä oikeanlaiseen liiketekniikkaan ja pitää painot omalla tasolla. Kun lihas väsyy ja joutuu työskentelemään suorituskykynsä äärirajoilla, voidaan puhua oikeanlaisesta kivusta. Hyvää kipua ovat polte lihaksessa pitkän uuvuttavan sarjan viimeisissä toistoissa tai veren lihakseen pakkautumisesta aiheutuva turvotuksen tunne eli pumppi. Vääränlaista kipua lihaksessa esiintyy, kun joutuu venymään sellaiseen asentoon, jossa ei omien anatomisten liikerajoitustensa mukaan pitäisi olla. Jos liikelaajuutesi ei anna periksi koskettaa kämmenellä keskiselkää niskan takaa kurott...