Siirry pääsisältöön

ELÄTKÖ KESKELLÄ KIIRETTÄ?





Moni on tietämättään kortisolikoukussa. Aamusi alkaa ehkä pelkällä kahvilla tai siivulla vaaleaa leipää. Työpaikalle päästyäsi uusi kahvikuppi tulee jo tarpeeseen. Työpäivä kuluu tietokoneen äärellä tai ehkä juokset palaverista toiseen. Olet taas jossain vaiheessa täyttämässä mukiasi kahvilla tai korkkaamassa energiajuomaa. Olo on ärtynyt ja ehkä käyt jopa ylikierroksilla. Samalla kuitenkin haukottelet ja päivittelet edellisen yön huonoa unta.

Työpäivän päätteeksi kotonasi odottaa jos jonkinlaiset askareet, ehkä lapset pitää hakea tarhasta tai kuljetella heitä harrastuksiin. Jääkaappi huutaa tyhjyyttään, joten kurvaat lähikaupan kautta. Kotipihaan päästyäsi huomaat ahmineesi kaupasta ostamasi suklaapatukan sitä edes maistamatta. Lapset kitisevät ja kiristävät jo ennestään piukeita hermojasi ja suustasi pääse sammakoita.

Kotona odottaa aviomies, joka ei pyynnöstäsi huolimatta ole edes roskapussia vienyt ulos. Jos sinulla tässä vaiheessa on vielä energiaa, saatat lähteä kiukustuneena lenkille tuulettamaan päätäsi. Lasten mentyä nukkumaan ja askareet tehtyäsi rojahdat sohvalle telkkarin ääreen tai läppäriä näpyttelemään, ehkä jopa valmistelemaan seuraavaa työpäivääsi. Ilta venähtää ennen kuin saat kammettua itsesi sänkyyn. Ennen nukkumaanmenoa tarkistat vielä sähköpostisi ja facebookin puhelimestasi. Nukahdat pienen pyörimisen jälkeen rauhattomaan uneen, josta heräät viimeistään kello neljän paikkeilla. Työasiat ja muut huolet pyörivät mielessäsi, etkä saa ajatusten kehää loppumaan. Kello soi kuudelta ja on aika herätä uuteen, kortisolintäytteiseen päivään. Kuulostaako tutulta?

Kortisoli on energia- ja stressihormoni. Sen tärkein tehtävä on pitää verensokeri riittävän korkeana energiaa vaativien rasitteiden aikana. Kortisoli potkaisee päiväsi käyntiin. Jos olet aamulla herätessäsi virkeä, saat kiittää kortisolia. Jos taas heräät vasta aamukahvin jälkeen, on tässäkin kortisoli pelissä.
Päivän aikana kortisolin eritys vaihtelee sen mukaan, mitä vaadit keholtasi. Vaikutat aktiivisuustasollasi kortisoliin ja sitä kautta myös muihin hormoneihin. Iltaa kohti kortisolin eritys laantuu, ellet stimuloi sitä esim. telkkarilla tai läppärillä ja hörppimällä kofeiinijuomaa. Kun kortisolin eritys laskee normaalisti, pääset nukkumaan helposti.

Epäsäännöllinen päivärytmi, liian vähäinen nesteytys, kova äkillinen tai pitkään jatkunut krooninen stressi, suoliston huono kunto tai ruoka-aineyliherkkydet voivat olla syitä kortisolin liikaeritykseen. Hektinen elämänrytmi ja huono ruokavalio voivat sekoittaa kortisolin toiminnan. Kun kortisolirytmi kääntyy päälaelleen, sinua väsyttää aamulla etkä saa illalla unta.

Kortsioli lisää rasvan varastointia varsinkin vatsaan ja estää rasvan polttamista energiaksi. Korkean kortisolin myös terveydelle haitallisen viskeraalisen eli sisäelinten ympärillä olevan rasvan kertyminen kiihtyy. Ravinnon imeytyminen kärsii, sillä kortisoli vaurioittaa suolistoa. Kun yhden hormonin määrä kasvaa, toisen määrä vähenee. Liian suuri määrä stressihormoneja vähentää mm. kilpirauhashormonin määrää, jolloin aineenvaihdunta hidastuu. Myös sukuhormonien tuotanto vähenee, joka saattaa esim. naisilla aiheuttaa aikaisia vaihdevuosioireita.

Kroonisesti korkea kortisoli ylläpitää myös korkeaa verensokeria. Verensokerin noustessa myös insuliinin eritys kasvaa, riippumatta syötkö hiilihydraatteja vai et. Pitkään jatkuessa tämä taas kasvattaa sydän- ja verisuonitautien riskiä, kohottaa verenpainetta ja heikentää vastustuskykyä.

Kortisolin tasapainottaminen on helppoa. Lepoa, paljon unta ja ravinnerikasta ruokaa säännöllisesti 4-6 kertaa päivässä, stimuloivien ruokien eliminointia (kahvi, sokeri, energiajuomat, suklaa, mausteiset ruuat), kävelyä matalalla sykkeellä, lempeää joogaa tai venyttelyä, omien arvojen tarkastelua ja elämän uudelleenjärjestelyä. Myrkylliset ihmissuhteet, vaikeat työolot, tyytymättömyys omaan elämään tai elämän merkityksettömäksi tunteminen voivat olla vähintään yhtä pahoja stressitekijöitä kuin mikä tahansa fyysinen stressin lähde.

Kumman polun sinä valitset? 



Otteita Kaisa Jaakkolan kirjasta Hormonitasapaino

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

MITEN PRÄSSÄÄT?

Jalkaprässi on varmaan yksi suosituimmista kuntosalilaitteista jalkoja treenatessa. Laitetaan vaan jalat levylle ja työnnetään. Onko se näin yksinkertaista? Ei ihan. Jalkaprässi ei korvaa kyykkyjä. Vaikka tekisit kuinka syviä prässejä, ne eivät kehitä yhtä hyvin pakaralihaksia, vatsalihaksia ja monia muita tukilihaksia kuten kyykyt. Monelle jalkaprässi on kuitenkin hyvä etureisien lihasmassan harjoite, kun se tehdään lihastuntumalla eikä vain yritetä saada mahdollisimman paljon rautaa ylös pienellä liikeradalla. Jos haluat tasapainoiset jalkalihakset, tulee niitä treenata erilaisilla liikkeillä. Pelkkä jalkaprässi tai kyykkykään ei yksinään riitä. Miten jalkaprässillä sitten pitäisi treenata? Yksi huomioitava asia on se, miten jalat asetetaan levylle.   Asettamalla jalat keskelle lantion levyiseen asentoon saat parhaiten harjoitettua jalkoja tasapainoisesti sekä etu- että takareisien osalta. Jos taas asetat jalat leveämmälle, treenaat lähinnä lähentäjiä. ...

PALJONKO PITÄÄ SYÖDÄ?

Nyt ei puhuta laihduttamisesta eikä lihasmassan kasvattamisesta, vaan yleisesti päivittäisestä energiantarpeesta. Kaikki tarvitsevat energiaa, vaikka tarkempi määrä onkin yksilöllistä. Energian tarve on se määrä energiaa, joka pitää kehosi painon, koostumuksen ja fyysisen aktiivisuutesi hyvää terveyttä ylläpitävällä tasolla. Tarvitset energiaa perusaineenvaihduntaan (jotta sydän sykkii, keuhkot toimivat, entsyymejä ja hormoneja syntyy jne.), ruoan aiheuttamaan lämmöntuottoon, liikkumiseen ja kaikkeen muuhun tekemiseen. Energiantarpeeseen vaikuttaa mm. sukupuoli, ikä, paino, lihasmassa ja liikunnan määrä. Mitä nuorempi, mitä enemmän lihasmassaa, mitä enemmän painoa ja mitä enemmän liikkuu, sitä suurempi on perusaineenvaihdunta ja sitä suurempi on päivittäinen energiantarve. Suurin osa energiastasi kuluu perusaineenvaihduntaan ja kun tähän lisätään fyysinen aktiivisuutesi, saadaan päivittäinen energiantarpeesi. Kokonaisuuteen vaikuttaa paljon muukin päivän aktiivisuus kuin l...

TREENIN JÄLKEINEN LIHASKIPU

Treenin jälkeinen viivästynyt lihasarkuus tai -kipu tunnetaan yleisemmin lyhenteellä DOMS (delayed onset muscle soreness). Kyseessä on siis lihasarkuus, joka syntyy päivän tai parin viiveellä treenistä. Salitreenillä pystyy saamaan hyvää kipua tai sitten huonoa. Oikeanlainen kipu kuuluu osaltaan kovaan salitreeniin ja kyseessä on nimenomaan lihaskipu. Mitkään nivelkivut eivät ole hyviä, joten on syytä keskittyä oikeanlaiseen liiketekniikkaan ja pitää painot omalla tasolla. Kun lihas väsyy ja joutuu työskentelemään suorituskykynsä äärirajoilla, voidaan puhua oikeanlaisesta kivusta. Hyvää kipua ovat polte lihaksessa pitkän uuvuttavan sarjan viimeisissä toistoissa tai veren lihakseen pakkautumisesta aiheutuva turvotuksen tunne eli pumppi. Vääränlaista kipua lihaksessa esiintyy, kun joutuu venymään sellaiseen asentoon, jossa ei omien anatomisten liikerajoitustensa mukaan pitäisi olla. Jos liikelaajuutesi ei anna periksi koskettaa kämmenellä keskiselkää niskan takaa kurott...