Siirry pääsisältöön

LIHAS KASVAMAAN!







On treenattava säännöllisesti ja nousujohtoisesti sekä syödä
oikein, mm. tarpeeksi proteiinia, ja riittävästi. Oman painon täytyy hiljalleen nousta, jotta lihas kasvaisi. Tämä on perusasetelma kaikille, mutta mitä muuta pitää huomioida?

Kuinka nopeasti lihas kasvaa?
Lihasmassan kehitysnopeuden suhteen voidaan suoraan puhua lahjakkuudesta tai lahjattomuudesta. Lihassolujen määrä ei treenillä muutu, vaan niiden koko kasvaa. Toisilla on enemmän lihassoluja ja jos omaa vielä enemmän nopeita lihassoluja, niin lihaksella on suurempi kasvupotentiaali. Varsinkin naisten kohdalla erot kasvupotentiaalissa voivat olla todella suuria. Vartalomalli kertoo jo paljon. Tasapaksu poikatyttö hyvällä kehon v-mallilla saattaa kehittää lihasmassaa nopeammin kuin monet miehet. Kun taas leveän lantion ja kapeat hartiat omaava joutuu tekemään enemmän töitä. Keskiverto nainen hyvällä panostamisella voi ensimmäisten treenivuosien aikana kehittää n. 1,5-2 kiloa lihasmassaa vuodessa. Se siitä "liian nopeasti liian lihaksikkaaksi" tulemisen pelosta. Kuitenkin lahjakas ja tavoitteellisesti treenaava punttimimmi voi kasvattaa lihasmassaansa jopa 4 kiloa vuodessa.

Paljonko pitää syödä?
Jos paino ei nouse, niin lihas ei kasva. Poislukien aloittelijavaiheen ensimmäiset 6 kuukautta. Lihaskasvu vaatii aina sen, että ruuasta on saatava enemmän kaloreita kuin keho kuluttaa. Ja jos käy hyvin, tuosta ylienergiasta muodostuu lihasta ja jos käy vähemmän hyvin, siitä muodostuu läskiä. Ei riitä, että syödään vain vähän yli kulutuksen, sillä aineenvaihdunta sopeutuu nopeasti ruokamäärään ja lopputuloksena on yleensä vain nopeutunut aineenvaihdunta. Ei itseään kuitenkaan tolkuttomasti tarvitse lihottaa, mutta jos läskiä ei tule yhtään, niin myös lihasmassa jää saamatta. Lihaskasvu on hidasta, mutta rasvanpoltto nopeaa. 

Miten treenata?
Yhtä oikeaa ja ainoaa parasta yksittäistä treeniohjelmaa ei ole. Kyse on enemmän kokonaisuudesta. Ohjelma tulee suunnitella juuri kyseisen henkilön ominaisuuksille ja sen tulee noudattaa nousujohteista suuntaa. Treenipainot tulee olla tarpeeksi suuria ja niiden pitää nousta tasaisesti. Vaikka hyvä ja puhdas suoritustekniikka on tärkeä, on oleellisinta harjoitettavan lihaksen uuvuttaminen. Harjoitusohjelma kannattaa pilkkoa 3-5 osaan, jotta voidaan treenata riittävän usein, kuitenkin riittävä palautumisaika varmistaen. Mikään ei korvaa riittävän kovaa ja tehokasta harjoittelua. Treenin täytyy todella tuntua ja lihakset väsyä, jopa aristaa. Samaa ohjelmaa ja treenitapaa ei voi jauhaa loputtomiin, se pysäyttää kehityksen. Ohjelman tulisi muuttua n. 4-8 viikon välein. Lihasten pitää saada uusia ärsykkeitä.

Lepo
Levätäkin pitää. Kun treenaa kovaa, kroppa kaipaa välillä kevyitä viikkoja tai totaalista lepoa. Lepoa ei ole pelkästään sohvalla makaaminen ja nukkuminen, vaan myös aktiivinen lepo esim. kävelylenkit. Riittävä uni on myös tärkeää palautumisen kannalta. Lihas kasvaa levossa!

Laitetaan lihas kasvamaan!


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

MITEN PRÄSSÄÄT?

Jalkaprässi on varmaan yksi suosituimmista kuntosalilaitteista jalkoja treenatessa. Laitetaan vaan jalat levylle ja työnnetään. Onko se näin yksinkertaista? Ei ihan. Jalkaprässi ei korvaa kyykkyjä. Vaikka tekisit kuinka syviä prässejä, ne eivät kehitä yhtä hyvin pakaralihaksia, vatsalihaksia ja monia muita tukilihaksia kuten kyykyt. Monelle jalkaprässi on kuitenkin hyvä etureisien lihasmassan harjoite, kun se tehdään lihastuntumalla eikä vain yritetä saada mahdollisimman paljon rautaa ylös pienellä liikeradalla. Jos haluat tasapainoiset jalkalihakset, tulee niitä treenata erilaisilla liikkeillä. Pelkkä jalkaprässi tai kyykkykään ei yksinään riitä. Miten jalkaprässillä sitten pitäisi treenata? Yksi huomioitava asia on se, miten jalat asetetaan levylle.   Asettamalla jalat keskelle lantion levyiseen asentoon saat parhaiten harjoitettua jalkoja tasapainoisesti sekä etu- että takareisien osalta. Jos taas asetat jalat leveämmälle, treenaat lähinnä lähentäjiä. ...

PALJONKO PITÄÄ SYÖDÄ?

Nyt ei puhuta laihduttamisesta eikä lihasmassan kasvattamisesta, vaan yleisesti päivittäisestä energiantarpeesta. Kaikki tarvitsevat energiaa, vaikka tarkempi määrä onkin yksilöllistä. Energian tarve on se määrä energiaa, joka pitää kehosi painon, koostumuksen ja fyysisen aktiivisuutesi hyvää terveyttä ylläpitävällä tasolla. Tarvitset energiaa perusaineenvaihduntaan (jotta sydän sykkii, keuhkot toimivat, entsyymejä ja hormoneja syntyy jne.), ruoan aiheuttamaan lämmöntuottoon, liikkumiseen ja kaikkeen muuhun tekemiseen. Energiantarpeeseen vaikuttaa mm. sukupuoli, ikä, paino, lihasmassa ja liikunnan määrä. Mitä nuorempi, mitä enemmän lihasmassaa, mitä enemmän painoa ja mitä enemmän liikkuu, sitä suurempi on perusaineenvaihdunta ja sitä suurempi on päivittäinen energiantarve. Suurin osa energiastasi kuluu perusaineenvaihduntaan ja kun tähän lisätään fyysinen aktiivisuutesi, saadaan päivittäinen energiantarpeesi. Kokonaisuuteen vaikuttaa paljon muukin päivän aktiivisuus kuin l...

TREENIN JÄLKEINEN LIHASKIPU

Treenin jälkeinen viivästynyt lihasarkuus tai -kipu tunnetaan yleisemmin lyhenteellä DOMS (delayed onset muscle soreness). Kyseessä on siis lihasarkuus, joka syntyy päivän tai parin viiveellä treenistä. Salitreenillä pystyy saamaan hyvää kipua tai sitten huonoa. Oikeanlainen kipu kuuluu osaltaan kovaan salitreeniin ja kyseessä on nimenomaan lihaskipu. Mitkään nivelkivut eivät ole hyviä, joten on syytä keskittyä oikeanlaiseen liiketekniikkaan ja pitää painot omalla tasolla. Kun lihas väsyy ja joutuu työskentelemään suorituskykynsä äärirajoilla, voidaan puhua oikeanlaisesta kivusta. Hyvää kipua ovat polte lihaksessa pitkän uuvuttavan sarjan viimeisissä toistoissa tai veren lihakseen pakkautumisesta aiheutuva turvotuksen tunne eli pumppi. Vääränlaista kipua lihaksessa esiintyy, kun joutuu venymään sellaiseen asentoon, jossa ei omien anatomisten liikerajoitustensa mukaan pitäisi olla. Jos liikelaajuutesi ei anna periksi koskettaa kämmenellä keskiselkää niskan takaa kurott...