Siirry pääsisältöön

SELÄTÄ SYYSVÄSYMYS!




Syksy on tullut. Päivät lyhenevät ja illat pimenevät. Mitä tehdä, kun mikään ei kiinnosta, väsyttää ja olo on vetämätön? 


1. Nuku!
Unentarve voi vaihdella yksilöllisesti, mutta tietyn tuntimäärän unta vuorokaudessa jokainen ihminen tarvitsee. Aikuisen unentarve on 7-9 tuntia. Ensimmäisinä univajeen oireina ilmestyvät väsymys ja kokonaiselämänlaadun laskeminen. Univaje vaikuttaa koko kehoon, mutta ensimmäisenä aivoihin. Tulee ärtymystä. Tarkkaavaisuus, toiminta ja mieliala heikentyvät. Vähäinen uni vaikuttaa myös terveyteen ja jopa ylipainon kehittymiseen. Unettomuus on sitten aivan eri asia eikä siitä sen enempää.

2. Syö hyvin!
Syysväsymykseen liittyy usein lisääntynyt ruokahalu ja makean nälkä. Yletön makean syöminen johtaa verensokerin nopeaan nousuun, mutta samalla myös sen nopeaan laskuun. Mielihalut johtavat painonnousuun ja kurjaan oloon. Sen sijaan säännöllinen ruokailu ja mahdollisimman tasaisena pysyvä verensokeri auttavat syysväsymykseen. Pimeänä vuodenaikana kannattaa suosia vitamiinipitoisia marjoja, hedelmiä ja vihanneksia.

3. Liiku!
Säännöllisesti liikuntaa harrastavat eivät ole niin alttiita syysväsymykselle. Liikunta vapauttaa kehoon hyvän olon hormoneja ja niiden tasainen taso kehossa tuntuu hyvänä olona. Liikkuessa mieli tyhjenee. Syksy on parasta aikaa lenkkeilijöille, sillä raikas ilma ja rusehtava juoksumaasto lievittävät stressiä sekä nostattavat energiaa.

4. Muista D-vitamiini!
Suomessa auringosta ja ravinnosta saatava D-vitamiini ei yleensä riitä tyydyttämään elimistön D-vitamiinin tarvetta. Ravinnosta D-vitamiinia saa kalaruuista sekä D-vitamiinilla täydennetyistä maitovalmisteista ja margariineista. Luomutuotteisiin ei lisätä lainkaan D-vitamiinia. D-vitamiinin tarve on pimeään vuodenaikaan ilmeinen, mutta monet hyötyvät vitamiinilisästä myös kesäaikaan. D-vitamiini torjuu syysmasennusta, kevätväsymystä ja se pitää vireystilaa yllä.

5. Piristä itseäsi!
Sinä itse tiedät parhaiten mistä pidät. Osta uusi paita, katso hyvä elokuva, lähde ulos tai ihan mitä vain. Vietä ystäviesi kanssa aikaa. Lähde reippailemaan valoisaan aikaan ulos.

Ei anneta syysväsymyksen hallita meitä, vaan hallitaan me sitä!

Tunnisteet

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

MITEN PRÄSSÄÄT?

Jalkaprässi on varmaan yksi suosituimmista kuntosalilaitteista jalkoja treenatessa. Laitetaan vaan jalat levylle ja työnnetään. Onko se näin yksinkertaista? Ei ihan. Jalkaprässi ei korvaa kyykkyjä. Vaikka tekisit kuinka syviä prässejä, ne eivät kehitä yhtä hyvin pakaralihaksia, vatsalihaksia ja monia muita tukilihaksia kuten kyykyt. Monelle jalkaprässi on kuitenkin hyvä etureisien lihasmassan harjoite, kun se tehdään lihastuntumalla eikä vain yritetä saada mahdollisimman paljon rautaa ylös pienellä liikeradalla. Jos haluat tasapainoiset jalkalihakset, tulee niitä treenata erilaisilla liikkeillä. Pelkkä jalkaprässi tai kyykkykään ei yksinään riitä. Miten jalkaprässillä sitten pitäisi treenata? Yksi huomioitava asia on se, miten jalat asetetaan levylle.   Asettamalla jalat keskelle lantion levyiseen asentoon saat parhaiten harjoitettua jalkoja tasapainoisesti sekä etu- että takareisien osalta. Jos taas asetat jalat leveämmälle, treenaat lähinnä lähentäjiä. ...
Lähetä kommentti
Lue lisää

PALJONKO PITÄÄ SYÖDÄ?

Nyt ei puhuta laihduttamisesta eikä lihasmassan kasvattamisesta, vaan yleisesti päivittäisestä energiantarpeesta. Kaikki tarvitsevat energiaa, vaikka tarkempi määrä onkin yksilöllistä. Energian tarve on se määrä energiaa, joka pitää kehosi painon, koostumuksen ja fyysisen aktiivisuutesi hyvää terveyttä ylläpitävällä tasolla. Tarvitset energiaa perusaineenvaihduntaan (jotta sydän sykkii, keuhkot toimivat, entsyymejä ja hormoneja syntyy jne.), ruoan aiheuttamaan lämmöntuottoon, liikkumiseen ja kaikkeen muuhun tekemiseen. Energiantarpeeseen vaikuttaa mm. sukupuoli, ikä, paino, lihasmassa ja liikunnan määrä. Mitä nuorempi, mitä enemmän lihasmassaa, mitä enemmän painoa ja mitä enemmän liikkuu, sitä suurempi on perusaineenvaihdunta ja sitä suurempi on päivittäinen energiantarve. Suurin osa energiastasi kuluu perusaineenvaihduntaan ja kun tähän lisätään fyysinen aktiivisuutesi, saadaan päivittäinen energiantarpeesi. Kokonaisuuteen vaikuttaa paljon muukin päivän aktiivisuus kuin l...
Lähetä kommentti
Lue lisää

TREENIN JÄLKEINEN LIHASKIPU

Treenin jälkeinen viivästynyt lihasarkuus tai -kipu tunnetaan yleisemmin lyhenteellä DOMS (delayed onset muscle soreness). Kyseessä on siis lihasarkuus, joka syntyy päivän tai parin viiveellä treenistä. Salitreenillä pystyy saamaan hyvää kipua tai sitten huonoa. Oikeanlainen kipu kuuluu osaltaan kovaan salitreeniin ja kyseessä on nimenomaan lihaskipu. Mitkään nivelkivut eivät ole hyviä, joten on syytä keskittyä oikeanlaiseen liiketekniikkaan ja pitää painot omalla tasolla. Kun lihas väsyy ja joutuu työskentelemään suorituskykynsä äärirajoilla, voidaan puhua oikeanlaisesta kivusta. Hyvää kipua ovat polte lihaksessa pitkän uuvuttavan sarjan viimeisissä toistoissa tai veren lihakseen pakkautumisesta aiheutuva turvotuksen tunne eli pumppi. Vääränlaista kipua lihaksessa esiintyy, kun joutuu venymään sellaiseen asentoon, jossa ei omien anatomisten liikerajoitustensa mukaan pitäisi olla. Jos liikelaajuutesi ei anna periksi koskettaa kämmenellä keskiselkää niskan takaa kurott...
Lähetä kommentti
Lue lisää