Siirry pääsisältöön

MIHIN PROTEIINIA TARVITAAN?




Proteiinista puhutaan paljon, varsinkin kuntosaliharrastajien keskuudessa. Pitääkö tavallisenkin kuntoilijan kiinnittää huomiota proteiinin syöntiin?

Meidän pitää saada ravinnosta useita välttämättömiä aminohappoja, sillä elimistö ei pysty rakentamaan niitä itse. Hyvälaatuinen proteiini sisältää kaikkia välttämättömiä aminohappoja. Välttämättömät aminohapot ovat siis elimistöllemme yhtä välttämättömiä kuin vitamiinit, mineraalit tai välttämättömät rasvahapot.
Proteiinia tarvitaan mm. kudosten uusiutumiseen, elimistön vastustuskykyyn, ravintoaineiden ja kaasujen kuljettamiseen veressä sekä entsyymien ja hormonien valmistukseen. Proteiinit ovat elimistömme rakennusaineita. Jos proteiinia saadaan tarpeeksi riittää sitä lihasten ja kudosten rakennusaineeksi. Jos taas muiden ravintoaineiden, kuten hiilihydraatin ja rasvan, saanti on niukkaa, käyttää keho proteiinia energianlähteenä eikä sitä välttämättä enää riitä välttämättömien toimintojen ylläpitämiseen saati rakennusaineeksi.

Koska liikunta aiheuttaa kroppaan pieniä lihasvaurioita, kaipaa sporttinen elimistö enemmän proteiinia kuin sohvaperuna. Kestävyysurheilija tarvitsee enemmän proteiinia kuin sohvaperuna, mutta lihasten kasvattajat vielä enemmän. Liian vähäinen proteiinin saanti heikentää mm. suorituskykyä, kehitystä ja palautumista sekä lisää sairastumisriskiä. Proteiinipitoinen ruokavalio auttaa myös painonhallinnassa. Proteiini ei varastoidu helposti rasvaksi ja se pitää kylläisyyden tunteen pidempään. Yksi ikääntymisen merkeistä on lihasmassan kato, joten ikääntyessä proteiinin tarve lisääntyy. Proteiinin osuutta onkin syytä korostaa aktiiviliikkujien lisäksi painonpudottajien, ikäihmisten sekä raskaana olevien ja imettävien ruokavaliossa.

Eläinkunnan proteiinit (kananmuna, liha, kala ja maitotuotteet) ovat hyvälaatuisia, koska ne sisältävät kaikkia välttämättömiä aminohappoja. Pavuissa, herneissä, pähkinöissä, viljoissa ja perunassa on kasvikunnan proteiinia. Nämä eivät kuitenkaan yksinään sisällä kaikkia tarvittavia aminohappoja. Kasvikunnan proteiineista soijapapu on monipuolisin aminohappojen lähde. Kasvisruuasta saadaan tarvittavat aminohapot kun syödään viljatuotteita ja palkokasveja monipuolisesti. Saat proteiineja riittävästi kun valitset joka aterialle jotakin proteiinipitoista ruokaa. Nauti monipuolisesti sekä eläin- ja kasvikunnan proteiinia, sillä eri proteiinilähteiden aminohappokoostumukset täydentävät toinen toisiaan.

Lihakset eivät kasva pelkällä proteiinillakaan ellei lihaksiin kohdistu harjoituksen aiheuttamaa kasvuärsykettä. Lihasten harjoittaminen on siis edelleen se tärkein osuus lihasten kasvussa.

Tunnisteet

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

MITEN PRÄSSÄÄT?

Jalkaprässi on varmaan yksi suosituimmista kuntosalilaitteista jalkoja treenatessa. Laitetaan vaan jalat levylle ja työnnetään. Onko se näin yksinkertaista? Ei ihan. Jalkaprässi ei korvaa kyykkyjä. Vaikka tekisit kuinka syviä prässejä, ne eivät kehitä yhtä hyvin pakaralihaksia, vatsalihaksia ja monia muita tukilihaksia kuten kyykyt. Monelle jalkaprässi on kuitenkin hyvä etureisien lihasmassan harjoite, kun se tehdään lihastuntumalla eikä vain yritetä saada mahdollisimman paljon rautaa ylös pienellä liikeradalla. Jos haluat tasapainoiset jalkalihakset, tulee niitä treenata erilaisilla liikkeillä. Pelkkä jalkaprässi tai kyykkykään ei yksinään riitä. Miten jalkaprässillä sitten pitäisi treenata? Yksi huomioitava asia on se, miten jalat asetetaan levylle.   Asettamalla jalat keskelle lantion levyiseen asentoon saat parhaiten harjoitettua jalkoja tasapainoisesti sekä etu- että takareisien osalta. Jos taas asetat jalat leveämmälle, treenaat lähinnä lähentäjiä. ...
Lähetä kommentti
Lue lisää

PALJONKO PITÄÄ SYÖDÄ?

Nyt ei puhuta laihduttamisesta eikä lihasmassan kasvattamisesta, vaan yleisesti päivittäisestä energiantarpeesta. Kaikki tarvitsevat energiaa, vaikka tarkempi määrä onkin yksilöllistä. Energian tarve on se määrä energiaa, joka pitää kehosi painon, koostumuksen ja fyysisen aktiivisuutesi hyvää terveyttä ylläpitävällä tasolla. Tarvitset energiaa perusaineenvaihduntaan (jotta sydän sykkii, keuhkot toimivat, entsyymejä ja hormoneja syntyy jne.), ruoan aiheuttamaan lämmöntuottoon, liikkumiseen ja kaikkeen muuhun tekemiseen. Energiantarpeeseen vaikuttaa mm. sukupuoli, ikä, paino, lihasmassa ja liikunnan määrä. Mitä nuorempi, mitä enemmän lihasmassaa, mitä enemmän painoa ja mitä enemmän liikkuu, sitä suurempi on perusaineenvaihdunta ja sitä suurempi on päivittäinen energiantarve. Suurin osa energiastasi kuluu perusaineenvaihduntaan ja kun tähän lisätään fyysinen aktiivisuutesi, saadaan päivittäinen energiantarpeesi. Kokonaisuuteen vaikuttaa paljon muukin päivän aktiivisuus kuin l...
Lähetä kommentti
Lue lisää

TREENIN JÄLKEINEN LIHASKIPU

Treenin jälkeinen viivästynyt lihasarkuus tai -kipu tunnetaan yleisemmin lyhenteellä DOMS (delayed onset muscle soreness). Kyseessä on siis lihasarkuus, joka syntyy päivän tai parin viiveellä treenistä. Salitreenillä pystyy saamaan hyvää kipua tai sitten huonoa. Oikeanlainen kipu kuuluu osaltaan kovaan salitreeniin ja kyseessä on nimenomaan lihaskipu. Mitkään nivelkivut eivät ole hyviä, joten on syytä keskittyä oikeanlaiseen liiketekniikkaan ja pitää painot omalla tasolla. Kun lihas väsyy ja joutuu työskentelemään suorituskykynsä äärirajoilla, voidaan puhua oikeanlaisesta kivusta. Hyvää kipua ovat polte lihaksessa pitkän uuvuttavan sarjan viimeisissä toistoissa tai veren lihakseen pakkautumisesta aiheutuva turvotuksen tunne eli pumppi. Vääränlaista kipua lihaksessa esiintyy, kun joutuu venymään sellaiseen asentoon, jossa ei omien anatomisten liikerajoitustensa mukaan pitäisi olla. Jos liikelaajuutesi ei anna periksi koskettaa kämmenellä keskiselkää niskan takaa kurott...
Lähetä kommentti
Lue lisää