Siirry pääsisältöön

KEHONPAINON SEURANTA


Oman kehonpainon eli vaakapainon seuraaminen on yksi kehonkoostumuksen muutosten seurantavälineistä, olitpa sitten dieetillä tai massakaudella. Muita kehityksen seurantavälineitä ovat kuntokuvat, mittanauha sekä mahdollisen valmentajan silmä. Peili ei ole erityisen hyvä seurantaväline, koska itsensä tuijotteluun liittyy liikaa tunteita, toiveita ja oletuksia.

Vaa'an lukema ei kuitenkaan ole kaikki kaikessa ja koko totuus. Vaakapaino vaihtelee. Se nousee, laskee ja pyörii paikallaan. Eikä mikään näistä tarkoita, etteikö kehonkoostumus muokkaantuisi. Toisin sanoen vaakapainoon vaikuttaa moni muukin asia kuin lihas ja läski.

Luotettavimmat ja vertailukelpoisimmat lukemat saadaan aikaiseksi, kun punnitsee itsensä aina mahdollisimman samankaltaisissa olosuhteissa. Yleensä aamulla tyhjällä vatsalla. Lisäksi punnitus tulee tehdä aina samalla laitteella. Suositeltavaa on punnita itsensä vähintään kolmena aamuna viikossa pitkin viikkoa. Yhteen tai kahteen punnitukseen liittyy liikaa muuttujia. Seurantaa kannattaa tehdä viikon keskiarvoista ja niistäkin pidemmällä aikavälillä. Jos vaakalukema ei jonain päivänä tai yksittäisenä viikkona näytä koko ajan dieetillä alaspäin tai massakaudella ylöspäin, niin se ei vielä tarkoita yhtään mitään.

Mitä suuremmat parin peräkkäisen aamupainojen erot ovat, niin sitä paremmalla syyllä voi olla varma, ettei kyseessä ole mikään "pysyvä kudos". Suurimmat väliaikaiset vaakapainoon vaikuttavat tekijät ovat nestetasapaino ja ruuansulatus. Eli joko kroppa kerää itseensä tavallista enemmän nestettä tai ei suostu luopumaan kehossa jo olevasta nesteestä. Syynä tähän voi olla stressi, huonot yöunet, liian vähäinen juominen, lääkitykset tai naisilla kuukautiset.

Keho ei erittele stressin lähteitä vaan reaktio niihin kaikkiin on sama. Fyysinen stressi eli kehon kuormittaminen aiheuttaa erimittaisia stressireaktioita. Henkisen puolen stressi voi taas tulla sellaisistakin asioista mitä itse ei edes tiedosta. Joillekin se on työ, toiselle parisuhde ja kolmannelle maailmanpoliittinen tilanne.

Tavallista lyhyempi uni tai huonompi unen laatu panttaavat nestettä, koska unen aikana tapahtuu suurin osa kehon kuivumisesta. Jos juo liian vähän, keho aistii uhkaavan nestehukan eikä halua luopua jo saamastaan nesteestä. Myös erilaiset lääkkeet keräävät nestettä kehoon, joista yleisimmät ovat erilaiset tulehduskipulääkkeet.

Ruuansulatuksen sujuvuus on toinen välittömästi vaakapainoon vaikuttava tekijä. Massakaudella liian suuri ruokamäärä tai kuitumäärä saattaa vaikeuttaa ruuansulatuksen sujuvuutta. Dieetillä taas liian pieni ruokamäärä tekee saman. Ateriarytmi vaikuttaa myös samaan asiaan. Iltapainotteisella syömisellä saa seuraavan päivän aamupainon korkeammaksi. 

Nestetasapaino ja ruuansulatus siis vaikuttavat vaakapainoon välittömästi ja toisinaan voimakkaastikin. Joskus keho ei ole nesteinen ja vatsa toimii hyvin, mutta silti paino ei tunnu laskevan. Tämä johtuu siitä, että kun rasvasolusta palaa pois rasvaa, niin keho pyrkii kuitenkin säilyttämään solun tilavuuden samana. Keho pyrkii aina tasapainotilaan. Tämä johtaa siihen, että keho korvaa rasvasolusta pois palaneen rasvan nesteellä. Rasvaa saattaa siis palaa, vaikka se ei näy ulospäin eikä vaakalukemassa. Rasvasoluun varastoitunut ylimääräinen neste lähtee kyllä kiertoon jossain kohtaa, mutta siihen voi mennä päiviä tai jopa pari viikkoa. Joskus se vaatii kevennysjakson treenistä tai tankkauspäivän tai muun helpotuksen dieettiin. Jos nesteistä johtuen vaakapaino jumittaa, niin vihoviimeinen virhe on kiristää dieettiä.

Rasvakudos palaa aika tasaisesti, mutta lihaskudos taas ei kasva tasaisesti. Lihaskudos kasvaa sykäyksittäin. Jos paino nousee massakaudella koko ajan, niin useinmiten se tarkoittaa, että läskiä tulee liikaa. Painonnousu on sopivaa silloin kun se on jonkin verran nihkeän oloista. 

Mitä ikinä tekeekin, niin painostaan ei pidä alkaa stressata! Stressaaminen on kehityksen pahin vihollinen. Jos dieetillä stressaa liikaa, saattaa se olla ainoa syy miksi paino ei putoa. Eikä silloin auta, vaikka syömisellä ja liikunnalla tekisi mitä. Massakaudella taas painonnousu ei pysähdy, mutta siitä on suurempi osa läskiä. 

Älä ota turhaa stressiä turhista asioista!









Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

VÄSYTTÄÄKÖ RUOKAILUN JÄLKEEN?

NYT RULLATAAN!

Kiristää ja kipuilee, pitäisikö mennä hierojalle? Venyttely ei tuota tulosta, liikkuvuus ei parane eikä jäykkyydet lähde. Mitä jos hankkisit itsellesi rullan? Voit säästyä parhaimmassa tapauksessa hierontakäynneiltä ja mikä parasta, voit rullailla milloin vaan ilman ajanvarausta ja ihan ilmaiseksi.
Suurimmalla osalla meistä on, ainakin joskus, lihaksissaan triggerpisteitä eli ärtyneitä kipukohtia. Varsinkin liikkumattomuus ja liika istuminen aiheuttaa lihasten jumiutumista ja huonoa toimivuutta. Mutta näin käy myös aktiivisen liikunnan harrastajankin, mikäli ei satsata kehonhuoltoon. Rullauksella saadaan avattua näitä jumitiloja ja sitä myöten parannetaan kehon liikkuvuutta, mutta myös lihasten voimantuottokykyä.
Vaikka sinulla ei olisi kiputiloja eikä liikkuvuusongelmia, suosittelen silti käyttämään rullausta. Paremman voimantuoton lisäksi rullaus vähentää lihaskipuja, auttaa palautumisessa ja parantaa jopa ryhtiä. Kehonhuoltoa ei siis pidä aloittaa vasta kipujen ilmaannuttua.

Rull…

PALJONKO PITÄÄ SYÖDÄ?

Nyt ei puhuta laihduttamisesta eikä lihasmassan kasvattamisesta, vaan yleisesti päivittäisestä energiantarpeesta.
Kaikki tarvitsevat energiaa, vaikka tarkempi määrä onkin yksilöllistä. Energian tarve on se määrä energiaa, joka pitää kehosi painon, koostumuksen ja fyysisen aktiivisuutesi hyvää terveyttä ylläpitävällä tasolla. Tarvitset energiaa perusaineenvaihduntaan (jotta sydän sykkii, keuhkot toimivat, entsyymejä ja hormoneja syntyy jne.), ruoan aiheuttamaan lämmöntuottoon, liikkumiseen ja kaikkeen muuhun tekemiseen. Energiantarpeeseen vaikuttaa mm. sukupuoli, ikä, paino, lihasmassa ja liikunnan määrä. Mitä nuorempi, mitä enemmän lihasmassaa, mitä enemmän painoa ja mitä enemmän liikkuu, sitä suurempi on perusaineenvaihdunta ja sitä suurempi on päivittäinen energiantarve.
Suurin osa energiastasi kuluu perusaineenvaihduntaan ja kun tähän lisätään fyysinen aktiivisuutesi, saadaan päivittäinen energiantarpeesi. Kokonaisuuteen vaikuttaa paljon muukin päivän aktiivisuus kuin liikunta, ku…