Siirry pääsisältöön

TREENI JA RASVANPOLTTO


Juoksetko jumpasta toiseen tähtäimenä rasvanpoltto? Lisäätkö vielä jumpan päälle kuntosaliharjoittelun? Kun sitten toivottuja tuloksia ei tulekaan, lyötkö hanskat tiskiin?

Välillä vannotaan matalatehoisen liikunnan tuovan parhaan rasvanpolttotuloksen. Toisinaan ylivertainen rasvanpolttoase on HIIT -treeni. Rasvanpoltto vaatii energiavajetta. Vaikka laskennallisesti voisi ajatella, että liikunnalla voidaan saavuttaa energiavaje, niin pelkkä liikunta on surkea rasvanpolttaja. Runsaskin liikunta ylipainoisilla voi polttaa rasvaa vain 2-3 kiloa ensimmäisten 3-4 kuukauden aikana. Mitä sitten pitäisi tehdä?

Ihan ensimmäinen ase rasvanpolttoon on ruokavalio. Ruokavaliolla on 70-80% osuus rasvanpoltossa. Kun yhdistetään treeni ruokavalioon, voi rasvanpolttotulos parantua 20-30%. Kannattaako sitä sitten edes harrastaa liikuntaa rasvaa polttaakseen?

Ehdottomasti. Treenin rooli rasvanpoltossa on varmistaa, että poltat nimenomaan rasvaa, et lihasta. Ja tähän yhtälöön ylivoimainen yhdistelmä on ruokavalio, aerobinen treeni ja voimaharjoittelu. Pelkällä ruokavaliolla pudotetusta painosta vain 70% on rasvaa, loput lihasta. Tuloksena ”laihaläski”. Ruokavalion ja aerobisen jumppailunkin jälkeen pudotetaan painosta vain 80% rasvaa, loput lihaksesta. Jos siis haluat polttaa puhtaasti vain rasvaa, tarvitset myös kuntosaliharjoittelua.

Älä siis usko väittämiä, että treenaamalla rasvanpolttosykkeellä poltat parhaiten rasvaa. Tai treenaa vain kovalla sykkeellä, treenaa vain aerobista, älä tee aerobista tai treenaa tyhjällä mahalla. Parhaiten rasvaa polttaa monipuolinen liikuntakokonaisuus, joka kehittää kuntoasi ja josta palaudut hyvin. Treenin suunnittelussa tärkeintä on miettiä, miten se kehittää tehokkaasti voimaa, lihaksia ja kestävyyttä. Ei se, miten se polttaa rasvaa mahdollisimman paljon. Hyvällä suunnittelulla rasva palaa kellon ympäri eikä vain yhden treenin aikana.

Kuntosaliharjoittelu vähentää tutkitusti rasvan määrää kehossa. Kuntosaliharjoittelu ei varsinaisesti polta itse treenin aikana kovinkaan paljoa rasvaa, koska treenin aikana energia otetaan pääasiassa hiilihydraateista. Mutta, salitreenillä onkin mahtava jälkivaikutus. Koko kehon kuntosaliharjoitus saa kroppasi kuluttamaan 100-200 ylimääräistä kaloria jopa 2-3 päivää treenin jälkeen. Puolen tunnin kävelylenkin kalorit kuluvat siis vaikka sohvalla maaten. Salitreenin jälkeen kroppa myös käyttää mielellään rasvaa energian lähteenä. Lihasmassan määrä vaikuttaa myös aineenvaihduntaan. Mitä enemmän lihasmassaa, sen enemmän kulutat ja aineenvaihduntasi nousee.

Kannattaako rasvanpolttajan tehdä salilla pitkiä sarjoja pienillä painoilla? Ei! Tällaiset sarjat eivät aktivoi lihasta tehokkaasti ja riski lihaksen menetykseen kasvaa. Voit ehkä treenin aikana kuluttaa hieman enemmän rasvaa, mutta kellon ympäri vähemmän ja lopputulos on huonompi. Jumppailujen ja pumppisarjojen sijaan tee siis tehokasta voimatreeniä.

Aerobistakin eli kestävyysharjoittelua tarvitaan. Kestävyystreeni hyödyttää rasvanpolttoa parhaiten silloin, kun se suunnitellaan ja jaksotetaan niin, että aerobinen kuntosi kohoaa tehokkaasti, määrä ja teho eivät häiritse tehokasta kuntosalitreeniä ja palaudut hyvin. Optimaaliseen rasvanpolttoon riittää yleensä 2-3 kestävyystreeniä viikossa. Liika harjoittelu aiheuttaa fyysistä väsymystä ja palautuminen alkaa kärsiä. Lisäksi isompi aerobisen treenin määrä alkaa haitata kuntosalitreeniä. Sopiva aerobinen viikko-ohjelma sisältää 2-3 treeniä. Esimerkiksi yksi 30-60 min. kävelylenkki ja yksi kovatehoisempi kestävyystreeni (esim. HIIT tai spinning).

Loppuaikaa ei suinkaan tarvitse sohvalla makoilla, vaan lisäkulutusta saat arkiliikkeistä. Arkiliike ei aiheuta kropalle palautumisvaatimuksia, joten lisäät energiankulutusta ilman liian treenin ikäviä sivuvaikutuksia. Arkiliikettä voi mitata esim. aktiivisuusrannekkeella tai askelmittarilla. Tosin liiallinen askelten jahtaaminenkin voi kääntyä ei-toivotun stressin puolelle. 

Jokaisen hyvin alkanut treeni-innostus lopahtaa alle aikayksikön, jos suuntaat treeneihin rättiväsyneenä, nuppi sumussa ja maha kurnien aamuaerobiselle polttamaan rasvaa. Liikuntaa monipuolisesti ja riittävästi, mutta kohtuudella ja kunnollista ruokaa tarpeeksi. Näin poltetaan rasvaa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

MITEN PRÄSSÄÄT?

Jalkaprässi on varmaan yksi suosituimmista kuntosalilaitteista jalkoja treenatessa. Laitetaan vaan jalat levylle ja työnnetään. Onko se näin yksinkertaista? Ei ihan. Jalkaprässi ei korvaa kyykkyjä. Vaikka tekisit kuinka syviä prässejä, ne eivät kehitä yhtä hyvin pakaralihaksia, vatsalihaksia ja monia muita tukilihaksia kuten kyykyt. Monelle jalkaprässi on kuitenkin hyvä etureisien lihasmassan harjoite, kun se tehdään lihastuntumalla eikä vain yritetä saada mahdollisimman paljon rautaa ylös pienellä liikeradalla. Jos haluat tasapainoiset jalkalihakset, tulee niitä treenata erilaisilla liikkeillä. Pelkkä jalkaprässi tai kyykkykään ei yksinään riitä. Miten jalkaprässillä sitten pitäisi treenata? Yksi huomioitava asia on se, miten jalat asetetaan levylle.   Asettamalla jalat keskelle lantion levyiseen asentoon saat parhaiten harjoitettua jalkoja tasapainoisesti sekä etu- että takareisien osalta. Jos taas asetat jalat leveämmälle, treenaat lähinnä lähentäjiä. Jo

PALJONKO PAINOJA?

Jos tangossa ei ole tarpeeksi rautaa, ei se lihas kasva. Mutta kuinka paljon on tarpeeksi? Paljonko nousee penkistä? Millä painolla kyykkäät? Mietitkö, että mitä väliä sillä on? Eikö se riitä, että lihaksissa tuntuu mukava polte? Miksi pitäisi pyrkiä joihinkin tiettyihin treenipainoihin? No esimerkiksi siksi, ettei kroppa kiinteydy ilman riittävää voimatasoa. Jos et ole juurikaan treenannut lihasvoimaa, huonoja uutisia: lihaksesi ovat unessa. Arkiaskareissa, juoksulenkillä ja jopa lihaskuntojumpissa lihaksesi käyttävät vain hitaita soluja. Nopeat lihassolut, ne voiman kasvattamisessa tärkeät, vain laiskottelevat. Et siis kiinteydy, eikä lihas kasva. Sinun on turha haaveilla pyöreistä pakaroista, erottuvista olkapäistä tai kivoista käsivarsista, ellet pysty liikuttelemaan riittävän isoja rautoja. Näin se vain on. Sporttisten muotojen lisäksi saat kasvaneesta voimasta ja lihasmassasta muutakin hyötyä. Aineenvaihduntasi tehostuu ja voit syödä enemmän lihomatta. Tyypillinen onge

PALJONKO PITÄÄ SYÖDÄ?

Nyt ei puhuta laihduttamisesta eikä lihasmassan kasvattamisesta, vaan yleisesti päivittäisestä energiantarpeesta. Kaikki tarvitsevat energiaa, vaikka tarkempi määrä onkin yksilöllistä. Energian tarve on se määrä energiaa, joka pitää kehosi painon, koostumuksen ja fyysisen aktiivisuutesi hyvää terveyttä ylläpitävällä tasolla. Tarvitset energiaa perusaineenvaihduntaan (jotta sydän sykkii, keuhkot toimivat, entsyymejä ja hormoneja syntyy jne.), ruoan aiheuttamaan lämmöntuottoon, liikkumiseen ja kaikkeen muuhun tekemiseen. Energiantarpeeseen vaikuttaa mm. sukupuoli, ikä, paino, lihasmassa ja liikunnan määrä. Mitä nuorempi, mitä enemmän lihasmassaa, mitä enemmän painoa ja mitä enemmän liikkuu, sitä suurempi on perusaineenvaihdunta ja sitä suurempi on päivittäinen energiantarve. Suurin osa energiastasi kuluu perusaineenvaihduntaan ja kun tähän lisätään fyysinen aktiivisuutesi, saadaan päivittäinen energiantarpeesi. Kokonaisuuteen vaikuttaa paljon muukin päivän aktiivisuus kuin l