Siirry pääsisältöön

KASVATTAAKO JUMPPA LIHAKSIA?


Millainen ryhmäliikuntatunti muokkaa lihaksia?

Puhtaasti aerobiset tunnit, kuten tanssillinen ryhmäliikunta ja spinning, eivät juurikaan kasvata lihasmassaa. Toki aloittelija voi huomata pientä muutosta, ja esimerkiksi kuntopyöräily voi kasvattaa hieman reisilihaksia, mutta salitreeniin verrattuna vaikutus on vaatimaton. Nopeimpia lihassoluja ei käytetä noiden tuntien aikana juuri lainkaan, ja jos lihassolu ei aktivoidu, ei se liioin kasva.

Kestovoimapainotteiset tunnit, kuten body pump, vaikuttavat nekin heikosti lihasmassaan. Tällainen harjoittelu kasvattaa hieman aloittelijan lihaksia, mutta alkuvaiheen jälkeen treeni ei lisää habaa, vaan lihakset tulevat vain kestävämmiksi. Tästä on tehty tutkimuskin, jossa kuukauden body pumptreeni paransi voimaa kohtalaisesti, mutta ei lisännyt lihasmassaa. Toistoja on niin tuhottomasti ja kuorma on sen verran pieni, että osa lihassoluista ei edelleenkään työskentele.

HIIT-tyyppiset tunnit, joilla tehdään lyhyitä, 10-30 sekunnin intensiivisiä työjaksoja, vaikuttavat lihasmassaan jo aika tehokkaasti. Nämä sarjat eivät veny kovin pitkiksi ja liikkeet tehdään nopealla tempolla. Tällainen ryhmäliikunta laittaa melko hyvin koko lihaksen töihin ja huilivuoroon jääviä lihassoluja on vähemmän. Erityisesti aloittelijalle voi lihasmuotoa tulla kivasti.

Kaikista tehokkaimmin lihas kasvaa uupumukseen tai lähes uupumukseen asti tehdyillä 6-12 toiston sarjoilla. Valitettavasti tällaista kuormitusta ei jumpista juurikaan saa. Jos haluat kehittää lihasmassaa, mutta salitreeni ei innosta, tee viikossa edes yksi koko kropan kuntosalitreeni 6-12 toiston sarjoilla ja kunnon painoilla. Lihassolusi saavat ärsykkeen, jota jumpat eivät tarjoa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

VÄSYTTÄÄKÖ RUOKAILUN JÄLKEEN?

PALJONKO PITÄÄ SYÖDÄ?

Nyt ei puhuta laihduttamisesta eikä lihasmassan kasvattamisesta, vaan yleisesti päivittäisestä energiantarpeesta.
Kaikki tarvitsevat energiaa, vaikka tarkempi määrä onkin yksilöllistä. Energian tarve on se määrä energiaa, joka pitää kehosi painon, koostumuksen ja fyysisen aktiivisuutesi hyvää terveyttä ylläpitävällä tasolla. Tarvitset energiaa perusaineenvaihduntaan (jotta sydän sykkii, keuhkot toimivat, entsyymejä ja hormoneja syntyy jne.), ruoan aiheuttamaan lämmöntuottoon, liikkumiseen ja kaikkeen muuhun tekemiseen. Energiantarpeeseen vaikuttaa mm. sukupuoli, ikä, paino, lihasmassa ja liikunnan määrä. Mitä nuorempi, mitä enemmän lihasmassaa, mitä enemmän painoa ja mitä enemmän liikkuu, sitä suurempi on perusaineenvaihdunta ja sitä suurempi on päivittäinen energiantarve.
Suurin osa energiastasi kuluu perusaineenvaihduntaan ja kun tähän lisätään fyysinen aktiivisuutesi, saadaan päivittäinen energiantarpeesi. Kokonaisuuteen vaikuttaa paljon muukin päivän aktiivisuus kuin liikunta, ku…

SYÖTKÖ LIIAN VÄHÄN?

Luulitko, että mitä vähemmän syöt, sitä tehokkaammin laihdut? Totuus on se, että liian vähäisen syömisen seurauksena painonpudotus voi tyssätä heti alkuunsa tai ainakin hidastua oleellisesti. Lihasmassasta on turha haaveillakaan liian vähäisellä syömisellä.
Kun kehosi huomaa, että ravintoa on saatavilla liian niukasti, se tarrautuu jäljellä oleviin energiavarastoihinsa kaikin keinoin. Elimistösi menee niin sanotusti säästöliekille. Säästöliekissä energiankulutus vähenee ja aineenvaihdunta hidastuu eikä paino tällöin putoa. Kaikki ylimääräinen liike vähenee ja sitä myötä myös kulutus heikkenee. Aineenvaihdunnan hidastuessa keho ei suostu enää luovuttamaan rasvaa, vaan alkaa ottaa energiaa mm. lihaksista. Yleisin ja suurin virhe painonpudottajille on tässä tilanteessa vähentää kaloreita entisestään.
Liian vähäisen syömisen vuoksi lihasmassasi katoaa ja syömiseen liittyvät mielitekosi kasvavat. Jos saat energiaa syömisistäsi liian vähän, liikkuminenkaan ei huvita. Varoituskellojen pitäi…