Siirry pääsisältöön

KASVATTAAKO JUMPPA LIHAKSIA?


Millainen ryhmäliikuntatunti muokkaa lihaksia?

Puhtaasti aerobiset tunnit, kuten tanssillinen ryhmäliikunta ja spinning, eivät juurikaan kasvata lihasmassaa. Toki aloittelija voi huomata pientä muutosta, ja esimerkiksi kuntopyöräily voi kasvattaa hieman reisilihaksia, mutta salitreeniin verrattuna vaikutus on vaatimaton. Nopeimpia lihassoluja ei käytetä noiden tuntien aikana juuri lainkaan, ja jos lihassolu ei aktivoidu, ei se liioin kasva.

Kestovoimapainotteiset tunnit, kuten body pump, vaikuttavat nekin heikosti lihasmassaan. Tällainen harjoittelu kasvattaa hieman aloittelijan lihaksia, mutta alkuvaiheen jälkeen treeni ei lisää habaa, vaan lihakset tulevat vain kestävämmiksi. Tästä on tehty tutkimuskin, jossa kuukauden body pumptreeni paransi voimaa kohtalaisesti, mutta ei lisännyt lihasmassaa. Toistoja on niin tuhottomasti ja kuorma on sen verran pieni, että osa lihassoluista ei edelleenkään työskentele.

HIIT-tyyppiset tunnit, joilla tehdään lyhyitä, 10-30 sekunnin intensiivisiä työjaksoja, vaikuttavat lihasmassaan jo aika tehokkaasti. Nämä sarjat eivät veny kovin pitkiksi ja liikkeet tehdään nopealla tempolla. Tällainen ryhmäliikunta laittaa melko hyvin koko lihaksen töihin ja huilivuoroon jääviä lihassoluja on vähemmän. Erityisesti aloittelijalle voi lihasmuotoa tulla kivasti.

Kaikista tehokkaimmin lihas kasvaa uupumukseen tai lähes uupumukseen asti tehdyillä 6-12 toiston sarjoilla. Valitettavasti tällaista kuormitusta ei jumpista juurikaan saa. Jos haluat kehittää lihasmassaa, mutta salitreeni ei innosta, tee viikossa edes yksi koko kropan kuntosalitreeni 6-12 toiston sarjoilla ja kunnon painoilla. Lihassolusi saavat ärsykkeen, jota jumpat eivät tarjoa.

Kommentit

  1. Kiitos tästä kirjoituksesta. Minä tahtoisin kiinteyttää kroppaa, mutta en ehkä niinkään kasvattaa lihasta ainakaan kovinkaan paljoa. Olen miettinyt, että ryhmäliikunta voisi olla hauskaa ja motivoivaa. Esimerkiksi tuo body pump voisi olla hauskaa. https://www.fysio-eskola.fi/ryhmat

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiinteytyminenhän itse asiassa tarkoittaa sitä, että kasvatetaan vähän lihasta ja sulatellaan rasvaa. Kiinteytymiselle paras tapa on siis kuntosalitreeni ja oikein koostettu ruokavalio. Toki kaikki liikkuminen on hyvästä🙂

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

MITEN PRÄSSÄÄT?

Jalkaprässi on varmaan yksi suosituimmista kuntosalilaitteista jalkoja treenatessa. Laitetaan vaan jalat levylle ja työnnetään. Onko se näin yksinkertaista? Ei ihan. Jalkaprässi ei korvaa kyykkyjä. Vaikka tekisit kuinka syviä prässejä, ne eivät kehitä yhtä hyvin pakaralihaksia, vatsalihaksia ja monia muita tukilihaksia kuten kyykyt. Monelle jalkaprässi on kuitenkin hyvä etureisien lihasmassan harjoite, kun se tehdään lihastuntumalla eikä vain yritetä saada mahdollisimman paljon rautaa ylös pienellä liikeradalla. Jos haluat tasapainoiset jalkalihakset, tulee niitä treenata erilaisilla liikkeillä. Pelkkä jalkaprässi tai kyykkykään ei yksinään riitä. Miten jalkaprässillä sitten pitäisi treenata? Yksi huomioitava asia on se, miten jalat asetetaan levylle.   Asettamalla jalat keskelle lantion levyiseen asentoon saat parhaiten harjoitettua jalkoja tasapainoisesti sekä etu- että takareisien osalta. Jos taas asetat jalat leveämmälle, treenaat lähinnä lähentäjiä. Jo

PALJONKO PAINOJA?

Jos tangossa ei ole tarpeeksi rautaa, ei se lihas kasva. Mutta kuinka paljon on tarpeeksi? Paljonko nousee penkistä? Millä painolla kyykkäät? Mietitkö, että mitä väliä sillä on? Eikö se riitä, että lihaksissa tuntuu mukava polte? Miksi pitäisi pyrkiä joihinkin tiettyihin treenipainoihin? No esimerkiksi siksi, ettei kroppa kiinteydy ilman riittävää voimatasoa. Jos et ole juurikaan treenannut lihasvoimaa, huonoja uutisia: lihaksesi ovat unessa. Arkiaskareissa, juoksulenkillä ja jopa lihaskuntojumpissa lihaksesi käyttävät vain hitaita soluja. Nopeat lihassolut, ne voiman kasvattamisessa tärkeät, vain laiskottelevat. Et siis kiinteydy, eikä lihas kasva. Sinun on turha haaveilla pyöreistä pakaroista, erottuvista olkapäistä tai kivoista käsivarsista, ellet pysty liikuttelemaan riittävän isoja rautoja. Näin se vain on. Sporttisten muotojen lisäksi saat kasvaneesta voimasta ja lihasmassasta muutakin hyötyä. Aineenvaihduntasi tehostuu ja voit syödä enemmän lihomatta. Tyypillinen onge

PALJONKO PITÄÄ SYÖDÄ?

Nyt ei puhuta laihduttamisesta eikä lihasmassan kasvattamisesta, vaan yleisesti päivittäisestä energiantarpeesta. Kaikki tarvitsevat energiaa, vaikka tarkempi määrä onkin yksilöllistä. Energian tarve on se määrä energiaa, joka pitää kehosi painon, koostumuksen ja fyysisen aktiivisuutesi hyvää terveyttä ylläpitävällä tasolla. Tarvitset energiaa perusaineenvaihduntaan (jotta sydän sykkii, keuhkot toimivat, entsyymejä ja hormoneja syntyy jne.), ruoan aiheuttamaan lämmöntuottoon, liikkumiseen ja kaikkeen muuhun tekemiseen. Energiantarpeeseen vaikuttaa mm. sukupuoli, ikä, paino, lihasmassa ja liikunnan määrä. Mitä nuorempi, mitä enemmän lihasmassaa, mitä enemmän painoa ja mitä enemmän liikkuu, sitä suurempi on perusaineenvaihdunta ja sitä suurempi on päivittäinen energiantarve. Suurin osa energiastasi kuluu perusaineenvaihduntaan ja kun tähän lisätään fyysinen aktiivisuutesi, saadaan päivittäinen energiantarpeesi. Kokonaisuuteen vaikuttaa paljon muukin päivän aktiivisuus kuin l