Siirry pääsisältöön

KESÄLOMA TULOSSA, UHKAAKO RAPAKUNTO?



Koska kesä on vain kerran vuodessa, hellesää ja lomafiilis eivät aina kiehdo treenihommiin. Plösähtäminen ei myöskään innosta, joten jotain tarvitsee tehdä.

Jos meinaat lyödä alkukesästä lenkkarit naulaan, kuntosi alkaa karista parissa viikossa. Ensimmäisenä kärsii kestävyys, joka saattaa heikentyä jo reilun viikon tauon jälkeen. Koko kesän huili tuntuu selkeästi niin arjessa kuin treeneissä. Jos esimerkiksi taitoit viiden kilometrin lenkin keväällä 30 minuuttiin, sama matka kestää kesän lopulla viisi minuuttia kauemmin.

Voima ja lihasmuodot heikentyvät kolmannen huiliviikon alkaessa. Kuukauden tauko vie voimiasi kymmenisen prosenttia. Kolmen kuukauden tauko syö jo selvästi lihaskuntoasi, erityisesti jos olet aloitteleva treenaaja.

Hyvä uutinen on se, että kunnon ylläpitoon riittää vaikka laskisit treenimääräsi puoleen. Ylläpitävässä treenissä liikuntaa ei tarvita paljon, mutta sen pitää oikeesti olla rankkaa. Sunnuntaikävelyt ja heppoiset jumpat eivät riitä.

Jos haluat säilyttää hapenottokykysi kesän ajan ennallaan, tee kerran viikossa esimerkiksi puolen tunnin tehokas HIIT -treeni. Lajillakaam ei ole väliä kunhan 20 minuutin treeniosuus tehdään tarpeeksi kovaa.

Alakropan ylläpitotreenissä on tärkeää saada reisien ja pakaroiden kaikki lihassolut töihin. Jos lomalla ei ole kunnon painoja saatavilla, tarvitset treeniä, joka vetää lihakset maitohapolle. Tehokkaimpia ovat erilaiset hypyt sekä spurtit ylämäessä tai rappusissa. Tämä nostaa sykettä niin paljon, että kestävyyskuntokin pysyy yllä.

Yläkroppa pysyy hyvin ylläpitotreenissä kuosissa esimerkiksi punnerruksilla ja leuanvedoilla. Vain mielikuvitus on rajana.

Hyviä kesätreenejä!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

MITEN PRÄSSÄÄT?

Jalkaprässi on varmaan yksi suosituimmista kuntosalilaitteista jalkoja treenatessa. Laitetaan vaan jalat levylle ja työnnetään. Onko se näin yksinkertaista? Ei ihan. Jalkaprässi ei korvaa kyykkyjä. Vaikka tekisit kuinka syviä prässejä, ne eivät kehitä yhtä hyvin pakaralihaksia, vatsalihaksia ja monia muita tukilihaksia kuten kyykyt. Monelle jalkaprässi on kuitenkin hyvä etureisien lihasmassan harjoite, kun se tehdään lihastuntumalla eikä vain yritetä saada mahdollisimman paljon rautaa ylös pienellä liikeradalla. Jos haluat tasapainoiset jalkalihakset, tulee niitä treenata erilaisilla liikkeillä. Pelkkä jalkaprässi tai kyykkykään ei yksinään riitä. Miten jalkaprässillä sitten pitäisi treenata? Yksi huomioitava asia on se, miten jalat asetetaan levylle.   Asettamalla jalat keskelle lantion levyiseen asentoon saat parhaiten harjoitettua jalkoja tasapainoisesti sekä etu- että takareisien osalta. Jos taas asetat jalat leveämmälle, treenaat lähinnä lähentäjiä. Jo

PALJONKO PAINOJA?

Jos tangossa ei ole tarpeeksi rautaa, ei se lihas kasva. Mutta kuinka paljon on tarpeeksi? Paljonko nousee penkistä? Millä painolla kyykkäät? Mietitkö, että mitä väliä sillä on? Eikö se riitä, että lihaksissa tuntuu mukava polte? Miksi pitäisi pyrkiä joihinkin tiettyihin treenipainoihin? No esimerkiksi siksi, ettei kroppa kiinteydy ilman riittävää voimatasoa. Jos et ole juurikaan treenannut lihasvoimaa, huonoja uutisia: lihaksesi ovat unessa. Arkiaskareissa, juoksulenkillä ja jopa lihaskuntojumpissa lihaksesi käyttävät vain hitaita soluja. Nopeat lihassolut, ne voiman kasvattamisessa tärkeät, vain laiskottelevat. Et siis kiinteydy, eikä lihas kasva. Sinun on turha haaveilla pyöreistä pakaroista, erottuvista olkapäistä tai kivoista käsivarsista, ellet pysty liikuttelemaan riittävän isoja rautoja. Näin se vain on. Sporttisten muotojen lisäksi saat kasvaneesta voimasta ja lihasmassasta muutakin hyötyä. Aineenvaihduntasi tehostuu ja voit syödä enemmän lihomatta. Tyypillinen onge

PALJONKO PITÄÄ SYÖDÄ?

Nyt ei puhuta laihduttamisesta eikä lihasmassan kasvattamisesta, vaan yleisesti päivittäisestä energiantarpeesta. Kaikki tarvitsevat energiaa, vaikka tarkempi määrä onkin yksilöllistä. Energian tarve on se määrä energiaa, joka pitää kehosi painon, koostumuksen ja fyysisen aktiivisuutesi hyvää terveyttä ylläpitävällä tasolla. Tarvitset energiaa perusaineenvaihduntaan (jotta sydän sykkii, keuhkot toimivat, entsyymejä ja hormoneja syntyy jne.), ruoan aiheuttamaan lämmöntuottoon, liikkumiseen ja kaikkeen muuhun tekemiseen. Energiantarpeeseen vaikuttaa mm. sukupuoli, ikä, paino, lihasmassa ja liikunnan määrä. Mitä nuorempi, mitä enemmän lihasmassaa, mitä enemmän painoa ja mitä enemmän liikkuu, sitä suurempi on perusaineenvaihdunta ja sitä suurempi on päivittäinen energiantarve. Suurin osa energiastasi kuluu perusaineenvaihduntaan ja kun tähän lisätään fyysinen aktiivisuutesi, saadaan päivittäinen energiantarpeesi. Kokonaisuuteen vaikuttaa paljon muukin päivän aktiivisuus kuin l