Siirry pääsisältöön

KUINKA PITKIÄ SARJATAUKOJA PIDÄT?



Jos joku asia on salikansaan mennyt perille, niin se on sarjataukojen pitäminen. Sillä miten kauan milloinkin pitäisi sarjojen välillä levätä onkin jo sitten toinen asia. Jos tekemäsi sarja ei vaadi minkäänlaista rutistusta liian pienien painojen takia etkä tunne sen jälkeen kunnon lihasväsymystä, et tällöin myöskään tarvitse kahden minuutin taukoa. Jos vietät sarjataukosi puhelimen parissa, voit olla varma, että sarjataukosi venyy liian pitkäksi ja treenitehosi kärsii.

Kuinka pitkiä lepotaukojen sitten pitäisi olla? Lihaksien energiavarastot täyttyvät sarjan jälkeen n. 2,5-3 minuutissa. Näin pitkään lepääminen on harvemmin optimaalista, vaan lepoaika määräytyy harjoituksen tyypin ja tavoitteen mukaisesti. Sarjapalautusten pituudella on suuri merkitys treenin kokonaisrasitukseen ja -vaikutukseen.

Sarjapalautukset voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään:

Lyhyet palautukset alle 30 sekuntia
Lyhyillä sarjapalautuksilla lihakset väsyvät nopeasti ja pumppi eli lihasturvotus on kovempi. Palautuminen on yleensä vajaata siinä vaiheessa, kun pitäisi aloittaa seuraava sarja. Lyhyissä palautuksissa painot ovatkin yleensä kevyet eikä kuormitus tällöin ole lähellekään optimaalista. Jos siis olet puolessa minuutissa valmis seuraavaan sarjaasi, voit olla varma ettei treenipainosi ole optimaaliset ainakaan lihaskasvun kannalta.
Alipalautuneena on myös suurempi riski loukkaantua varsinkin teknisimmissä moninivelliikkeissä kuten kyykky ja maastaveto. Lyhyet palautukset saavat aikaan enemmän kestävyysharjoittelun kaltaisia ominaisuuksia ja se saattaa blokata osan lihasten ja voiman kasvumekanismien käynnistymisestä.

Keskipitkät palautukset 60-90 sekuntia
Lihaskasvatuksen kannalta sopiva palautusaika löytyy keskipitkistä sarjatauoista. Suurin osa voimantuotosta ehtii palautumaan n. minuutissa ja pitämällä sarjatauot alle 90 sekunnissa on pumppikin vielä mehevä. Sanomattakin selvää, että kun palautukset ovat keskipitkiä pitää myös sarjan rasitus olla kovempaa kuin lyhyiden palautusten sarjojen.

Pitkät palautukset yli 3 minuuttia
Voimaharjoittelu, jossa tehdään lyhyitä (1-5 toistoa), maksimaalista voimaa vaativia sarjoja, vaatii pidemmät lepotauot. Tällaisessa harjoittelussa on tärkeää antaa lihaksien palautua täysin ennen uutta sarjaa. Tästä syystä voimaharjoittelijat lepäävät sarjojen välissä 3 – 5 minuuttia. Lepäämällä yli 5 minuuttia lisäät kuitenkin loukkaantumisen riskiä, koska lihaksesi eivät pysy enää lämpiminä.

Sarjapalautusten optimaalinen pituus riippuu aikamoisesti siitä, tehdäänkö esim. raskasta maastavetoa vaiko hauiskääntöä. Kovien kyykkysarjojen tekeminen minuutin palautuksilla alkaa olla jo muutaman kierroksen jälkeen aika tappohommaa, kun taas hauista ja ojentajaa voi pumppailla lyhyilläkin palautuksilla supersarjoina ilman mitään ongelmia. Mitä raskaampi ja kokonaisvaltaisempi liike, sitä pidempi tauko sarjojen välillä tarvitaan.

Palautusaika on melko yksilöllistä, joten ei välttämättä kannata matkia muita. Sarjojen väliseen palautumisaikaan vaikuttaa harjoitettavan lihasryhmän koon lisäksi harjoittelijan oma kokemus. Kannattaa kuitenkin muistaa, että ärsykkeenvaihteluna sarjapalautuksia kannattaa vaihdella eikä jumittautua aina samaan.

Kaikkein olennaisinta on treenata riittävän kovaa ja oikein. Tee seuraava sarja, kun olet fyysisesti ja psyykkisesti valmis suoritukseen. Yritä välttää kännykän räpläämistä ja pidä ajatus tärkeimmässä eli treenissä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

MITEN PRÄSSÄÄT?

Jalkaprässi on varmaan yksi suosituimmista kuntosalilaitteista jalkoja treenatessa. Laitetaan vaan jalat levylle ja työnnetään. Onko se näin yksinkertaista? Ei ihan. Jalkaprässi ei korvaa kyykkyjä. Vaikka tekisit kuinka syviä prässejä, ne eivät kehitä yhtä hyvin pakaralihaksia, vatsalihaksia ja monia muita tukilihaksia kuten kyykyt. Monelle jalkaprässi on kuitenkin hyvä etureisien lihasmassan harjoite, kun se tehdään lihastuntumalla eikä vain yritetä saada mahdollisimman paljon rautaa ylös pienellä liikeradalla. Jos haluat tasapainoiset jalkalihakset, tulee niitä treenata erilaisilla liikkeillä. Pelkkä jalkaprässi tai kyykkykään ei yksinään riitä. Miten jalkaprässillä sitten pitäisi treenata? Yksi huomioitava asia on se, miten jalat asetetaan levylle.   Asettamalla jalat keskelle lantion levyiseen asentoon saat parhaiten harjoitettua jalkoja tasapainoisesti sekä etu- että takareisien osalta. Jos taas asetat jalat leveämmälle, treenaat lähinnä lähentäjiä. Jo

PALJONKO PAINOJA?

Jos tangossa ei ole tarpeeksi rautaa, ei se lihas kasva. Mutta kuinka paljon on tarpeeksi? Paljonko nousee penkistä? Millä painolla kyykkäät? Mietitkö, että mitä väliä sillä on? Eikö se riitä, että lihaksissa tuntuu mukava polte? Miksi pitäisi pyrkiä joihinkin tiettyihin treenipainoihin? No esimerkiksi siksi, ettei kroppa kiinteydy ilman riittävää voimatasoa. Jos et ole juurikaan treenannut lihasvoimaa, huonoja uutisia: lihaksesi ovat unessa. Arkiaskareissa, juoksulenkillä ja jopa lihaskuntojumpissa lihaksesi käyttävät vain hitaita soluja. Nopeat lihassolut, ne voiman kasvattamisessa tärkeät, vain laiskottelevat. Et siis kiinteydy, eikä lihas kasva. Sinun on turha haaveilla pyöreistä pakaroista, erottuvista olkapäistä tai kivoista käsivarsista, ellet pysty liikuttelemaan riittävän isoja rautoja. Näin se vain on. Sporttisten muotojen lisäksi saat kasvaneesta voimasta ja lihasmassasta muutakin hyötyä. Aineenvaihduntasi tehostuu ja voit syödä enemmän lihomatta. Tyypillinen onge

PALJONKO PITÄÄ SYÖDÄ?

Nyt ei puhuta laihduttamisesta eikä lihasmassan kasvattamisesta, vaan yleisesti päivittäisestä energiantarpeesta. Kaikki tarvitsevat energiaa, vaikka tarkempi määrä onkin yksilöllistä. Energian tarve on se määrä energiaa, joka pitää kehosi painon, koostumuksen ja fyysisen aktiivisuutesi hyvää terveyttä ylläpitävällä tasolla. Tarvitset energiaa perusaineenvaihduntaan (jotta sydän sykkii, keuhkot toimivat, entsyymejä ja hormoneja syntyy jne.), ruoan aiheuttamaan lämmöntuottoon, liikkumiseen ja kaikkeen muuhun tekemiseen. Energiantarpeeseen vaikuttaa mm. sukupuoli, ikä, paino, lihasmassa ja liikunnan määrä. Mitä nuorempi, mitä enemmän lihasmassaa, mitä enemmän painoa ja mitä enemmän liikkuu, sitä suurempi on perusaineenvaihdunta ja sitä suurempi on päivittäinen energiantarve. Suurin osa energiastasi kuluu perusaineenvaihduntaan ja kun tähän lisätään fyysinen aktiivisuutesi, saadaan päivittäinen energiantarpeesi. Kokonaisuuteen vaikuttaa paljon muukin päivän aktiivisuus kuin l