Siirry pääsisältöön

JOULUNA HERKUTELLAAN!


Joulu häämöttää jo ovella ja laihdutuskuurit sekä ruokavaliot siirretään takavasemmalle. Joulua pidetään ruokajuhlana, jossa herkuttelu näyttelee pääroolia. Voiko jouluna herkutella hyvällä omatunnolla?

Jouluna voi hyvin antaa itselleen luvan herkutella ilman huonoa omaatuntoa. Parin päivän herkuttelu jouluna ei juurikaan vaikuta hyvinvointiin tai painoon, jos elämäntavat ovat muuten kohdillaan. Tärkeämpää on se, miten eletään koko loppuvuosi.

Jouluruoka ei aina tarkoita epäterveellistä ruokaa. Kun ruuat tehdään itse aidoista raaka-aineista, tiedät mitä suuhusi laitat. Erilaiset salaatit, kalkkuna, kinkku ja kalat ovat hyviä vaihtoehtoja. Kohtuus kaikessa on tärkeää, myös itse herkuissa. Jos syö kilokaupalla suklaata, torttuja, kakkuja, pipareita tms., niin totta kai ne lihottavat. Kunnon jouluruuassa ei ole mitään pahaa.
Kaikista tärkein asia on se, että herkuttelu ei jää päälle ja veny useaksi päiväksi. Joulu ei ole pakottava syy syödä kaikkea mahdollista. Keskity sen sijaan nauttimaan ruuista, joista todella pidät. Mitä enemmän ruokalajeja lautasellesi kasaat, sitä suuremmaksi saamasi energiamäärä kasvaa. Vaikka ottaisitkin vain vähän kaikkea. 


 Yltäkylläisestä jouluateriasta saattaa helposti kertyä sellaiset 2000 kcal, joka on monen koko päivän energiamäärä. Yksittäisen aterian sijaan pahimmaksi ongelmaksi muodostuu kuitenkin jatkuva napostelu. Kun tuhdin aterian päälle vielä napostellaan suklaata ja muita herkkuja, niin energiamäärät nousevat helposti taivaisiin. Yhdestä perinteisesti voitaikinaan leivotusta joulutortusta saat helposti yli 400 kcal ja suklaakonvehtirasian yhdestä kerroksesta yli 700 kcal. Ja tästä on kohtuus kaukana. Vältä siis aterioiden välistä napostelua joulunakin ja säilytä kunnollinen ruokarytmi.

Kun syöt jouluna kohtuudella ja herkuttelet vain parina päivänä, on kertyneet kilot pitkälti nestettä. Ne saa helposti karistettua palaamalla normaaliin ruokavalioon. Älä missään nimessä rankaise itseäsi ylimääräisistä kiloista pussikeittokuurilla tai jollain muilla ihmedieeteillä.

Jos tarvitset apua kilojesi karistamiseen, ota ihmeessä yhteyttä, niin tehdään se yhdessä. Joulukuun ajan facebook -sivuillani on valmennustarjous juuri sinulle!

Rauhallista joulua!





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

MITEN PRÄSSÄÄT?

Jalkaprässi on varmaan yksi suosituimmista kuntosalilaitteista jalkoja treenatessa. Laitetaan vaan jalat levylle ja työnnetään. Onko se näin yksinkertaista? Ei ihan. Jalkaprässi ei korvaa kyykkyjä. Vaikka tekisit kuinka syviä prässejä, ne eivät kehitä yhtä hyvin pakaralihaksia, vatsalihaksia ja monia muita tukilihaksia kuten kyykyt. Monelle jalkaprässi on kuitenkin hyvä etureisien lihasmassan harjoite, kun se tehdään lihastuntumalla eikä vain yritetä saada mahdollisimman paljon rautaa ylös pienellä liikeradalla. Jos haluat tasapainoiset jalkalihakset, tulee niitä treenata erilaisilla liikkeillä. Pelkkä jalkaprässi tai kyykkykään ei yksinään riitä. Miten jalkaprässillä sitten pitäisi treenata? Yksi huomioitava asia on se, miten jalat asetetaan levylle.   Asettamalla jalat keskelle lantion levyiseen asentoon saat parhaiten harjoitettua jalkoja tasapainoisesti sekä etu- että takareisien osalta. Jos taas asetat jalat leveämmälle, treenaat lähinnä lähentäjiä. Jo

PALJONKO PAINOJA?

Jos tangossa ei ole tarpeeksi rautaa, ei se lihas kasva. Mutta kuinka paljon on tarpeeksi? Paljonko nousee penkistä? Millä painolla kyykkäät? Mietitkö, että mitä väliä sillä on? Eikö se riitä, että lihaksissa tuntuu mukava polte? Miksi pitäisi pyrkiä joihinkin tiettyihin treenipainoihin? No esimerkiksi siksi, ettei kroppa kiinteydy ilman riittävää voimatasoa. Jos et ole juurikaan treenannut lihasvoimaa, huonoja uutisia: lihaksesi ovat unessa. Arkiaskareissa, juoksulenkillä ja jopa lihaskuntojumpissa lihaksesi käyttävät vain hitaita soluja. Nopeat lihassolut, ne voiman kasvattamisessa tärkeät, vain laiskottelevat. Et siis kiinteydy, eikä lihas kasva. Sinun on turha haaveilla pyöreistä pakaroista, erottuvista olkapäistä tai kivoista käsivarsista, ellet pysty liikuttelemaan riittävän isoja rautoja. Näin se vain on. Sporttisten muotojen lisäksi saat kasvaneesta voimasta ja lihasmassasta muutakin hyötyä. Aineenvaihduntasi tehostuu ja voit syödä enemmän lihomatta. Tyypillinen onge

PALJONKO PITÄÄ SYÖDÄ?

Nyt ei puhuta laihduttamisesta eikä lihasmassan kasvattamisesta, vaan yleisesti päivittäisestä energiantarpeesta. Kaikki tarvitsevat energiaa, vaikka tarkempi määrä onkin yksilöllistä. Energian tarve on se määrä energiaa, joka pitää kehosi painon, koostumuksen ja fyysisen aktiivisuutesi hyvää terveyttä ylläpitävällä tasolla. Tarvitset energiaa perusaineenvaihduntaan (jotta sydän sykkii, keuhkot toimivat, entsyymejä ja hormoneja syntyy jne.), ruoan aiheuttamaan lämmöntuottoon, liikkumiseen ja kaikkeen muuhun tekemiseen. Energiantarpeeseen vaikuttaa mm. sukupuoli, ikä, paino, lihasmassa ja liikunnan määrä. Mitä nuorempi, mitä enemmän lihasmassaa, mitä enemmän painoa ja mitä enemmän liikkuu, sitä suurempi on perusaineenvaihdunta ja sitä suurempi on päivittäinen energiantarve. Suurin osa energiastasi kuluu perusaineenvaihduntaan ja kun tähän lisätään fyysinen aktiivisuutesi, saadaan päivittäinen energiantarpeesi. Kokonaisuuteen vaikuttaa paljon muukin päivän aktiivisuus kuin l