Siirry pääsisältöön

AKTIVOITHAN LIHAKSESI?


Lihaksen aktivointi eli hermotus saattaa olla joillekin tosi hankalaa. Lihassolun täytyy kuitenkin aktivoitua kehittyäkseen ja kasvaakseen. Ei siis riitä, että tartut painoihin ja alat liikutella niitä.

Jos lihas ei aktivoidu oikein eikä sitä saa väsytettyä eikä pumppiin, ei sen kasvattaminenkaan oikein onnistu. Omalla kohdallasi voit pohtia, miten sinun treenisi kulkee ja tuntuuko treeni aina siellä missä pitää. Jos vastaat ”ehkä”, vastaus on luultavasti oikeasti ei. Se, että teet kyykkyä, ei automaattisesti mene pakaraan, vaikka netissä sanotaankin, että se olisi paras pakaraliike. Tunnustele todella, saatko kohdelihaksen väsytettyä. Jos et saa, liike menee joko väärin tai oikea lihas ei aktivoidu huonon hermotuksen takia. Hyvin aktivoitunut ja ”loppuun” treenattu lihas kyllä tuntuu eikä jätä kysymyksiä.

Liikkeen treenaaminen on eri asia, kuin lihaksen treenaaminen. Liikkeen treenaaminen on voimailua, lihaksen treenaaminen on kehonmuokkausta ja -rakennusta. Liikkeen treenaamisessa tavoitteena on tulla paremmaksi kyseisessä liikkeessä, liikkeeseen osallistuvien lihasten kasvatus on toissijaista. Lihaksen treenaamisessa taas tavoitteena on kasvattaa kyseistä lihasta, käytetyssä liikkeessä kehittyminen on tällöin lähinnä seurausta lihaskasvusta.

Lihaksen aktivaatiolla tähdätään siis siihen, että treeni menee perille oikeaan osoitteeseen ja lopulta lihakset kehittyvät ja kasvavat. Lihasten aktivaatiokynnyksen kehittäminen ja sitä kautta haluttujen lihasten väsyttäminen on kehon muokkauksen ja rakentamisen A ja O. Millään ohjelmalla tai erikoistekniikoilla ei ole paljoakaan merkitystä lihaksenkasvatuksessa, jos treeni ei osu kohdelihakseen.

Jokaisella meistä on hyvin hermottuneita lihaksia, ja huonosti hermottuneita lihaksia. Lähes aina ne hyvin hermottuneet lihakset ovat myös parhaiten kehittyneet lihakset kropassa, koska ne ottavat treeniä helposti vastaan. Huonosti hermottuneet lihakset puolestaan jäävät kehityksessä jälkeen, koska niiden aktivointi on hankalaa. Jos lihas on huonosti aktivoitunut, suurien painojen käyttäminen johtaa myös eristävissä liikkeissä lähes aina siihen, että samaan liikeketjuun osallistuvat paremmin aktivoituvat lihakset tekevät työn. Moninivelliikkeet (kyykyt, maastavedot jne.) ovat kaikista haastavimpia toteuttaa siten, että huonosti aktivoituva lihas pääsisi liikkeeseen mukaan, sillä suorittajalihaksia on useampia. Tästä syystä moninivelliikkeet ovatkin ”hermotuksen” kannalta ylintä vaikeustasoa.

Miten parannat lihasten aktivointikykyä?
  1. Laita lihaksesi töihin! Ohjelmassa lukee 10 toistoa ja hyvin usein toistot myös jätetään tähän. Älä lopeta kesken, vaan anna lihaksesi työskennellä loppuun asti. Parhaiten tämän opettelu onnistuu eristävillä liikkeillä.
  2. Tunne lihaksesi! Valitse yksinkertaisia liikkeitä, joissa pystyt puristamaan kovaa ja tunnet työn todella hyvin kohdelihaksessa. Parhaita liikkeitä juuri sinulle ovat sellaiset, joissa tunnet hyvin treenattavan lihaksen työn ja liike tuntuu sinusta varmalta, turvalliselta ja tukevalta. Mieti tarkasti lihasta, jolla teet työn.
  3. Muista nousujohteisuus! Jos treenipainoja ei lisätä tarpeeksi nopeasti tai junnataan samalla toistoalueella kuukaudesta toiseen, alkaa treenissä aktivoituvien lihasten määrä tippua. Jotta nopeatkin lihassolut saadaan töihin ja aktivoitua, tarvitaan raskaampia painoja ja lyhyempiä sarjoja. 
Lihasten maksimaalinen aktivointi vaatii siis kovan puristuksen riittävän raskaalla painolla, riittävän yksinkertaiset ja tukevat liikkeet, säännöllisen ja nousujohteisen harjoittelun.


  












Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

MITEN PRÄSSÄÄT?

Jalkaprässi on varmaan yksi suosituimmista kuntosalilaitteista jalkoja treenatessa. Laitetaan vaan jalat levylle ja työnnetään. Onko se näin yksinkertaista? Ei ihan. Jalkaprässi ei korvaa kyykkyjä. Vaikka tekisit kuinka syviä prässejä, ne eivät kehitä yhtä hyvin pakaralihaksia, vatsalihaksia ja monia muita tukilihaksia kuten kyykyt. Monelle jalkaprässi on kuitenkin hyvä etureisien lihasmassan harjoite, kun se tehdään lihastuntumalla eikä vain yritetä saada mahdollisimman paljon rautaa ylös pienellä liikeradalla. Jos haluat tasapainoiset jalkalihakset, tulee niitä treenata erilaisilla liikkeillä. Pelkkä jalkaprässi tai kyykkykään ei yksinään riitä. Miten jalkaprässillä sitten pitäisi treenata? Yksi huomioitava asia on se, miten jalat asetetaan levylle.   Asettamalla jalat keskelle lantion levyiseen asentoon saat parhaiten harjoitettua jalkoja tasapainoisesti sekä etu- että takareisien osalta. Jos taas asetat jalat leveämmälle, treenaat lähinnä lähentäjiä. Jo

PALJONKO PAINOJA?

Jos tangossa ei ole tarpeeksi rautaa, ei se lihas kasva. Mutta kuinka paljon on tarpeeksi? Paljonko nousee penkistä? Millä painolla kyykkäät? Mietitkö, että mitä väliä sillä on? Eikö se riitä, että lihaksissa tuntuu mukava polte? Miksi pitäisi pyrkiä joihinkin tiettyihin treenipainoihin? No esimerkiksi siksi, ettei kroppa kiinteydy ilman riittävää voimatasoa. Jos et ole juurikaan treenannut lihasvoimaa, huonoja uutisia: lihaksesi ovat unessa. Arkiaskareissa, juoksulenkillä ja jopa lihaskuntojumpissa lihaksesi käyttävät vain hitaita soluja. Nopeat lihassolut, ne voiman kasvattamisessa tärkeät, vain laiskottelevat. Et siis kiinteydy, eikä lihas kasva. Sinun on turha haaveilla pyöreistä pakaroista, erottuvista olkapäistä tai kivoista käsivarsista, ellet pysty liikuttelemaan riittävän isoja rautoja. Näin se vain on. Sporttisten muotojen lisäksi saat kasvaneesta voimasta ja lihasmassasta muutakin hyötyä. Aineenvaihduntasi tehostuu ja voit syödä enemmän lihomatta. Tyypillinen onge

PALJONKO PITÄÄ SYÖDÄ?

Nyt ei puhuta laihduttamisesta eikä lihasmassan kasvattamisesta, vaan yleisesti päivittäisestä energiantarpeesta. Kaikki tarvitsevat energiaa, vaikka tarkempi määrä onkin yksilöllistä. Energian tarve on se määrä energiaa, joka pitää kehosi painon, koostumuksen ja fyysisen aktiivisuutesi hyvää terveyttä ylläpitävällä tasolla. Tarvitset energiaa perusaineenvaihduntaan (jotta sydän sykkii, keuhkot toimivat, entsyymejä ja hormoneja syntyy jne.), ruoan aiheuttamaan lämmöntuottoon, liikkumiseen ja kaikkeen muuhun tekemiseen. Energiantarpeeseen vaikuttaa mm. sukupuoli, ikä, paino, lihasmassa ja liikunnan määrä. Mitä nuorempi, mitä enemmän lihasmassaa, mitä enemmän painoa ja mitä enemmän liikkuu, sitä suurempi on perusaineenvaihdunta ja sitä suurempi on päivittäinen energiantarve. Suurin osa energiastasi kuluu perusaineenvaihduntaan ja kun tähän lisätään fyysinen aktiivisuutesi, saadaan päivittäinen energiantarpeesi. Kokonaisuuteen vaikuttaa paljon muukin päivän aktiivisuus kuin l