MITÄ KEHOSSA TAPAHTUU LIIAN VÄHÄISELLÄ SYÖMISELLÄ?

Varsinkin naisilla on hyvin yleinen ongelma, että syödään liian vähän. Tämä aiheuttaa sen, että yleinen jaksaminen on koetuksella eikä myöskään treenissä tule kehitystä. Pitkään jatkuneen energiavajeen johdosta elimistö saattaa mennä säästöliekille. Kyse saattaa olla ikuisesta laihduttajasta, jonka paino on jojoillut vuosien aikana ylös ja alas. Tai kyse voi olla paljon liikkuvasta, joka ei ole tottunut syömään kulutustaan vastaavaa määrää. Mitä kehossa tällöin tapahtuu?

Energiavaje aiheuttaa aineenvaihdunnan sopeutumisen matalampaan energiansaantiin tai -kulutukseen. Elimistö pyrkii automaattisesti pitämään itsensä hengissä, joten osa kehontoiminnoista hidastuu.

Hidastumislistalla ovat mm. ruoansulatus ja ravintomassan kulku suolistossa, jotta ravintoaineet imeytyisivät tehokkaammin. Samanaikaisesti ”toissijaisia toimintoja” sammutetaan, jolloin esim. libido laskee ja kuukautiset jäävät pois.

Kuukausia ja vuosia jatkunut energiavaje sekä hidastaa aineenvaihduntaa, että muuttaa hormonitoimintaa. Hormonitoiminnan muutoksia tapahtuu ainakin leptiinin (kylläisyyshormoni), kilpirauhasen ja sukuhormonien osalta.

Leptiini on rasvakudoksen vereen erittämä kylläisyyshormoni. Leptiinin määrän lisääntyessä nälän tunne vähenee ja leptiinin vähentyessä nälkä kasvaa. Lisäksi leptiini vaikuttaa fyysiseen aktiivisuuteen ja tekee yhteistyötä kilpirauhashormonien, insuliinin (säätelee sokeriaineenvaihduntaa) sekä kortisolin (stressihormoni) kanssa. Kun energiansaanti vähenee, vähenee myös leptiinin määrä. Leptiinin määrän aleneminen on yhteydessä perusaineenvaihdunnan laskuun.

Kilpirauhasella on oma osansa perusaineenvaihdunnan laskussa. Pitkään jatkunut energiavaje hidastaa kilpirauhasen toimintaa. Energiavajeeseen yhdistetty voimakas henkinen ja/tai fyysinen kuormitus vaikeuttaa tilannetta vaikuttamalla elimistön kortisolitasoon.

Energiavaje sekä fyysinen ja henkinen kuormitus lisäävät elimistössä sukuhormonien epätasapainoa. Naisilla hormonitoiminta on herkkä ja monimutkainen useine hormoneineen sekä kuukautiskiertoineen ja siksi se häiriintyy helposti.

Varoituskellojen pitäisi viimeistään soida, kun yleinen jaksaminen heikkenee, palelee jatkuvasti tai kun syömiseen liittyvät mieliteot ja makeanhimo vaivaavat. Nämä ovat merkkejä siitä, että pitää syödä enemmän.

Säästöliekin syntymisessä pääasiallinen ongelma on kulutukseen nähden liian vähäinen ravinto, joten tilannetta korjataan isolta osin ravinto edellä. Säästöliekin purkaminen on aina hidasta, koska se on rakentunut pitkällä ajalla. Ravinnon energiamäärää lähdetään nostamaan asteittain ylöspäin. Mitä kauempana lähtötilanteessa ollaan laskennallisesta peruskulutuksesta, sitä rauhallisemmin eteneminen tapahtuu. Vuosia jatkuneen säästöliekin purkaminen ei ole yksinkertainen asia ja siksi se kannattaa tehdä yhdessä ravintovalmentajan kanssa.