Siirry pääsisältöön

MITÄ KEHOSSA TAPAHTUU LIIAN VÄHÄISELLÄ SYÖMISELLÄ?


Varsinkin naisilla on hyvin yleinen ongelma, että syödään liian vähän. Tämä aiheuttaa sen, että yleinen jaksaminen on koetuksella eikä myöskään treenissä tule kehitystä. Pitkään jatkuneen energiavajeen johdosta elimistö saattaa mennä säästöliekille. Kyse saattaa olla ikuisesta laihduttajasta, jonka paino on jojoillut vuosien aikana ylös ja alas. Tai kyse voi olla paljon liikkuvasta, joka ei ole tottunut syömään kulutustaan vastaavaa määrää. Mitä kehossa tällöin tapahtuu?

Energiavaje aiheuttaa aineenvaihdunnan sopeutumisen matalampaan energiansaantiin tai -kulutukseen. Elimistö pyrkii automaattisesti pitämään itsensä hengissä, joten osa kehontoiminnoista hidastuu.

Hidastumislistalla ovat mm. ruoansulatus ja ravintomassan kulku suolistossa, jotta ravintoaineet imeytyisivät tehokkaammin. Samanaikaisesti ”toissijaisia toimintoja” sammutetaan, jolloin esim. libido laskee ja kuukautiset jäävät pois.

Kuukausia ja vuosia jatkunut energiavaje sekä hidastaa aineenvaihduntaa, että muuttaa hormonitoimintaa. Hormonitoiminnan muutoksia tapahtuu ainakin leptiinin (kylläisyyshormoni), kilpirauhasen ja sukuhormonien osalta.

Leptiini on rasvakudoksen vereen erittämä kylläisyyshormoni. Leptiinin määrän lisääntyessä nälän tunne vähenee ja leptiinin vähentyessä nälkä kasvaa. Lisäksi leptiini vaikuttaa fyysiseen aktiivisuuteen ja tekee yhteistyötä kilpirauhashormonien, insuliinin (säätelee sokeriaineenvaihduntaa) sekä kortisolin (stressihormoni) kanssa. Kun energiansaanti vähenee, vähenee myös leptiinin määrä. Leptiinin määrän aleneminen on yhteydessä perusaineenvaihdunnan laskuun.

Kilpirauhasella on oma osansa perusaineenvaihdunnan laskussa. Pitkään jatkunut energiavaje hidastaa kilpirauhasen toimintaa. Energiavajeeseen yhdistetty voimakas henkinen ja/tai fyysinen kuormitus vaikeuttaa tilannetta vaikuttamalla elimistön kortisolitasoon.

Energiavaje sekä fyysinen ja henkinen kuormitus lisäävät elimistössä sukuhormonien epätasapainoa. Naisilla hormonitoiminta on herkkä ja monimutkainen useine hormoneineen sekä kuukautiskiertoineen ja siksi se häiriintyy helposti.

Varoituskellojen pitäisi viimeistään soida, kun yleinen jaksaminen heikkenee, palelee jatkuvasti tai kun syömiseen liittyvät mieliteot ja makeanhimo vaivaavat. Nämä ovat merkkejä siitä, että pitää syödä enemmän.

Säästöliekin syntymisessä pääasiallinen ongelma on kulutukseen nähden liian vähäinen ravinto, joten tilannetta korjataan isolta osin ravinto edellä. Säästöliekin purkaminen on aina hidasta, koska se on rakentunut pitkällä ajalla. Ravinnon energiamäärää lähdetään nostamaan asteittain ylöspäin. Mitä kauempana lähtötilanteessa ollaan laskennallisesta peruskulutuksesta, sitä rauhallisemmin eteneminen tapahtuu. Vuosia jatkuneen säästöliekin purkaminen ei ole yksinkertainen asia ja siksi se kannattaa tehdä yhdessä ravintovalmentajan kanssa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

VÄSYTTÄÄKÖ RUOKAILUN JÄLKEEN?

NYT RULLATAAN!

Kiristää ja kipuilee, pitäisikö mennä hierojalle? Venyttely ei tuota tulosta, liikkuvuus ei parane eikä jäykkyydet lähde. Mitä jos hankkisit itsellesi rullan? Voit säästyä parhaimmassa tapauksessa hierontakäynneiltä ja mikä parasta, voit rullailla milloin vaan ilman ajanvarausta ja ihan ilmaiseksi.
Suurimmalla osalla meistä on, ainakin joskus, lihaksissaan triggerpisteitä eli ärtyneitä kipukohtia. Varsinkin liikkumattomuus ja liika istuminen aiheuttaa lihasten jumiutumista ja huonoa toimivuutta. Mutta näin käy myös aktiivisen liikunnan harrastajankin, mikäli ei satsata kehonhuoltoon. Rullauksella saadaan avattua näitä jumitiloja ja sitä myöten parannetaan kehon liikkuvuutta, mutta myös lihasten voimantuottokykyä.
Vaikka sinulla ei olisi kiputiloja eikä liikkuvuusongelmia, suosittelen silti käyttämään rullausta. Paremman voimantuoton lisäksi rullaus vähentää lihaskipuja, auttaa palautumisessa ja parantaa jopa ryhtiä. Kehonhuoltoa ei siis pidä aloittaa vasta kipujen ilmaannuttua.

Rull…

PALJONKO PITÄÄ SYÖDÄ?

Nyt ei puhuta laihduttamisesta eikä lihasmassan kasvattamisesta, vaan yleisesti päivittäisestä energiantarpeesta.
Kaikki tarvitsevat energiaa, vaikka tarkempi määrä onkin yksilöllistä. Energian tarve on se määrä energiaa, joka pitää kehosi painon, koostumuksen ja fyysisen aktiivisuutesi hyvää terveyttä ylläpitävällä tasolla. Tarvitset energiaa perusaineenvaihduntaan (jotta sydän sykkii, keuhkot toimivat, entsyymejä ja hormoneja syntyy jne.), ruoan aiheuttamaan lämmöntuottoon, liikkumiseen ja kaikkeen muuhun tekemiseen. Energiantarpeeseen vaikuttaa mm. sukupuoli, ikä, paino, lihasmassa ja liikunnan määrä. Mitä nuorempi, mitä enemmän lihasmassaa, mitä enemmän painoa ja mitä enemmän liikkuu, sitä suurempi on perusaineenvaihdunta ja sitä suurempi on päivittäinen energiantarve.
Suurin osa energiastasi kuluu perusaineenvaihduntaan ja kun tähän lisätään fyysinen aktiivisuutesi, saadaan päivittäinen energiantarpeesi. Kokonaisuuteen vaikuttaa paljon muukin päivän aktiivisuus kuin liikunta, ku…