Siirry pääsisältöön

TREENAATKO VATSALIHAKSIASI OIKEIN?


Nyt puhutaan pinnallisesta suorasta vatsalihaksesta eli siitä kuuluisasta six packista, joka on selkärankaa liikuttava lihas. Suoraa vatsalihasta harjoitetaan usein valitettavan yksipuolisesti. Suppealla liikeradalla ja yksipuolisella liiketempolla tehdyt, määrältään ylikorostetut vatsarutistukset vievät tilannetta vain huonompaan suuntaan. Selkä kipuilee, vatsa ei litisty eikä kehon toiminta kehity.

Vatsalihasten, kuten minkä tahansa lihaksen, tehokkaaseen harjoitteluun tarvitaan koko lihaksen liikerataa. Jo pelkästään runsas istuminen aiheuttaa riskin, että suora vatsalihas ajan mittaan lyhenee. Kun istumme päivästä toiseen selkä pyöreäksi lysähtäneenä, sopeutuu keho tilanteeseen. Jos tämän lisäksi harjoittelumme painottuu lyhyillä liikeradoilla tehtäviin rutistuksiin, tilanne pahenee entisestään. Ja selkäongelmat ovat taattuja. Suora vatsalihas tarvitsee siis vastapainoksi laajoja liikeratoja ja arkityöstä poikkeavia, nopeita ja räjähtäviä harjoitusliikkeitä.

Vatsarutistusliikkeet lattialla tehtyinä eivät venytä suoraa vatsalihasta. Sen sijaan niillä on taipumusta kutistaa sitä entisestään. Saadaksesi vatsarutistuksista terveellisemmän ja turvallisemman version, siirry tekemään rutistukset pallon tai bosun päälle. Näin liike päästään tekemään täydellä liikeradalla, venytyksestä aina rutistukseen eli selkärangan pyöristymiseen saakka. Epävakaana alustana pallo pakottaa myös keskivartalon lihakset tekemään kaivattua yhteistyötä keskenään.

Vatsalihasten treenaaminen eristetysti pitäisi olla tehokeino aivan kuten muitakin lihasryhmiä treenatessa. Yllättäen, myös vatsalihasten harjoittelun perustana pitäisi olla isot perus- ja moninivelliikkeet, joita täydennetään eristetyillä liikkeillä.

Vatsalihakset eivät yksin koukista vartaloamme, vaan ne toimivat yhteistyössä lonkankoukistajien ja kaulan koukistajalihasten kanssa. Monesti vatsalihasharjoitteet tuntuvat lonkankoukistajissa, jolloin kyse on yleensä samanaikaisesti heikkoudesta ja kireydestä. Heikot lonkankoukistajat yksinkertaisesti väsyvät ennen suoraa vatsalihasta.

Myös kaulan lihasten on kehityttävä vatsalihasten mukana aivan kuten lonkankoukistajienkin, koska ne kuuluvat samaan kineettiseen ketjuun. Ketju on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Älä siis tue käsillä niskaa vatsalihaksia treenatessa ennen kuin niskan asennon hallinta uhkaa pettää, eli pää ja leuka alkavat työntyä eteenpäin. Näin saat tervetullutta harjoittelua myös kaulan lihaksille, jolla on positiivinen vaikutus etenkin istumatyöläisen ryhtiin, pään asennon hallintaan sekä niska-hartiavaivojen ehkäisyyn ja kuntoutukseen.

Suora vatsalihas on siis voimantuottajalihas, joten sitä tulee myös aika ajoin harjoitella sen roolin mukaisella tavalla. Treenaa siis myös nopeutta ja voimaa.

Nopeuden kehittämiseen ei tarvita lisäpainoja, mutta liikenopeutta pitää olla huomattavasti enemmän, jotta nopeus ominaisuutena kehittyy. Toistoja voiman ja/tai nopeuden kehittämiseen käytetään 1-12. Nopeuden kehittämisessä ei ole tarkoituksen mukaista väsyttää lihasta loppuun saakka, vaan pyrkiä säilyttämään liikenopeus riittävän nopeana viimeiseen toistoon saakka.

Monet vatsalihasliikkeet saattavat alkuun olla aloittelijalle samalla myös voimaliikeitä. Voimantuoton kehittyessä liikkeet kevenevät, jolloin niitä voidaan tehdä myös lisäpainolla voimaharjoitteina tai nopeuden harjoitteina lisäämällä liikenopeutta.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

MITEN PRÄSSÄÄT?

Jalkaprässi on varmaan yksi suosituimmista kuntosalilaitteista jalkoja treenatessa. Laitetaan vaan jalat levylle ja työnnetään. Onko se näin yksinkertaista? Ei ihan. Jalkaprässi ei korvaa kyykkyjä. Vaikka tekisit kuinka syviä prässejä, ne eivät kehitä yhtä hyvin pakaralihaksia, vatsalihaksia ja monia muita tukilihaksia kuten kyykyt. Monelle jalkaprässi on kuitenkin hyvä etureisien lihasmassan harjoite, kun se tehdään lihastuntumalla eikä vain yritetä saada mahdollisimman paljon rautaa ylös pienellä liikeradalla. Jos haluat tasapainoiset jalkalihakset, tulee niitä treenata erilaisilla liikkeillä. Pelkkä jalkaprässi tai kyykkykään ei yksinään riitä. Miten jalkaprässillä sitten pitäisi treenata? Yksi huomioitava asia on se, miten jalat asetetaan levylle.   Asettamalla jalat keskelle lantion levyiseen asentoon saat parhaiten harjoitettua jalkoja tasapainoisesti sekä etu- että takareisien osalta. Jos taas asetat jalat leveämmälle, treenaat lähinnä lähentäjiä. Jo

PALJONKO PAINOJA?

Jos tangossa ei ole tarpeeksi rautaa, ei se lihas kasva. Mutta kuinka paljon on tarpeeksi? Paljonko nousee penkistä? Millä painolla kyykkäät? Mietitkö, että mitä väliä sillä on? Eikö se riitä, että lihaksissa tuntuu mukava polte? Miksi pitäisi pyrkiä joihinkin tiettyihin treenipainoihin? No esimerkiksi siksi, ettei kroppa kiinteydy ilman riittävää voimatasoa. Jos et ole juurikaan treenannut lihasvoimaa, huonoja uutisia: lihaksesi ovat unessa. Arkiaskareissa, juoksulenkillä ja jopa lihaskuntojumpissa lihaksesi käyttävät vain hitaita soluja. Nopeat lihassolut, ne voiman kasvattamisessa tärkeät, vain laiskottelevat. Et siis kiinteydy, eikä lihas kasva. Sinun on turha haaveilla pyöreistä pakaroista, erottuvista olkapäistä tai kivoista käsivarsista, ellet pysty liikuttelemaan riittävän isoja rautoja. Näin se vain on. Sporttisten muotojen lisäksi saat kasvaneesta voimasta ja lihasmassasta muutakin hyötyä. Aineenvaihduntasi tehostuu ja voit syödä enemmän lihomatta. Tyypillinen onge

PALJONKO PITÄÄ SYÖDÄ?

Nyt ei puhuta laihduttamisesta eikä lihasmassan kasvattamisesta, vaan yleisesti päivittäisestä energiantarpeesta. Kaikki tarvitsevat energiaa, vaikka tarkempi määrä onkin yksilöllistä. Energian tarve on se määrä energiaa, joka pitää kehosi painon, koostumuksen ja fyysisen aktiivisuutesi hyvää terveyttä ylläpitävällä tasolla. Tarvitset energiaa perusaineenvaihduntaan (jotta sydän sykkii, keuhkot toimivat, entsyymejä ja hormoneja syntyy jne.), ruoan aiheuttamaan lämmöntuottoon, liikkumiseen ja kaikkeen muuhun tekemiseen. Energiantarpeeseen vaikuttaa mm. sukupuoli, ikä, paino, lihasmassa ja liikunnan määrä. Mitä nuorempi, mitä enemmän lihasmassaa, mitä enemmän painoa ja mitä enemmän liikkuu, sitä suurempi on perusaineenvaihdunta ja sitä suurempi on päivittäinen energiantarve. Suurin osa energiastasi kuluu perusaineenvaihduntaan ja kun tähän lisätään fyysinen aktiivisuutesi, saadaan päivittäinen energiantarpeesi. Kokonaisuuteen vaikuttaa paljon muukin päivän aktiivisuus kuin l