Siirry pääsisältöön

LAIMINLYÖTKÖ KEHOASI?



Auto tarvitsee bensaa ja huoltoa toimiakseen, mutta niin tarvitsee kehosikin. Miksi me kuitenkin laiminlyömme omaa kehoamme? Auton voi aina vaihtaa uuteen, mutta kehoasi et. Kehosi tarvitsee lepoa, ravintoa, liikuntaa ja huoltoa. Yhden näistä, kun jätät pois, on ongelmia odotettavissa.

Kehosi liikkuvuuteen vaikuttavat monet tekijät, mutta eniten sitä rajoittaa kehon käyttämättömyys. Kehosi on luotu liikkumaan. Vuosien aikana muodostuneet yksipuoliset asennot, liikkumattomuus ja kehonhuollon puute johtavat usein kipukierteisiin, joita hoidetaan lääkkeillä. Vahvistamalla lihaskuntoa ja huoltamalla kehoasi, saat ryhdin suoristettua ja samalla voit ennaltaehkäistä monia vaivoja.

Mitä vanhemmaksi tulet, sitä selvemmin kehosi kunto paljastaa, kuinka sitä olet vuosien aikana kohdellut. Ruuhkavuosina usein unohdamme itsemme, ja eräänä päivänä heräämme kuin yllättäen kohtaamaan itsemme. Hyvä asia on se, että koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa huolehtimaan kehostaan.

Kehonhuollosta puhuttaessa tulee yleensä ensimmäisenä mieleen venyttely. Kehonhuolto on kuitenkin paljon muutakin.

Varmista seuraavat asiat, niin tiedät pitäväsi kehostasi hyvää huolta.

Oikea suoritustekniikka
Olipa laji sitten mikä tahansa, tulee liikkeet opetella tekemään oikein. Jos olet epävarma suoritustekniikasta, kysy apua. Oikein tehtynä liike rasittaa juuri sitä kehon osaa kuin on tarkoituskin. Väärä suoritustekniikka taas saa aikaan virheasentoja, jotka johtavat kehon kiputiloihin ja lihasepätasapainoon. Väärällä suoritustekniikalla et myöskään kehity.

Lämmittely
Mitä raskaampi treeni on edessä, sitä enemmän alkulämmittelyyn pitää panostaa. Alkulämmittelyn tarkoitus on herättää keho itse harjoitukseen. Pelkkä aerobisen laitteen käyttö lämmittelyssä ei mielestäni ole riittävä. Varsinkin salitreenissä lihaksia täytyy herätellä ja varmistaa, että ne ovat valmiina ja lämpiminä. Erilaiset kuminauhajumpat yms. käyvät hyvin lämmittelynä.

Jäähdyttely
Treeniä ei kannata lopettaa seinään, vaan tehdä loppujäähdyttely. Perusteellinen loppujäähdyttely käynnistää kehon palautumisen ja vähentää loukkaantumisriskiä. Jäähdyttelyn tulee olla kevyttä eli tarkoitus ei ole enää rasittaa kehoa. Jäähdyttelyksi käy hyvin esim. salilta kotiin kävely.

Venyttely
Venyttely on kehonhuollon perusasioita, mutta silti moni laiminlyö sen. Venyttely avaa liikeratoja, lisää kireiden lihasten liikkuvuutta sekä toimii palauttavana harjoitteena. Venyttelyn ja lihashuollon pitäisi suurimmaksi osin perustua aktiivisiin toimiin, sillä se ohjaa lihashuoltoa omatoimiseen ja toiminnalliseen suuntaan. Aktiivinen venyttely on venyttelijän itse lihastyöllä toteuttamaa venyttelyä. Staattisissa venytyksissä lihaksia venytetään staattisissa asennoissa ja ne helpottavat oikean tuntuman sekä hengitystekniikan löytämistä venytyksessä. Staattiset venytykset ovat tehokkaimpia, kun haluaa kehittää jonkun yksittäisen lihaksen liikkuvuutta, mutta ei välttämättä ole se paras valinta suorituskyvyn näkökulmasta.

Lepo
Lihakset kasvavat levossa. Keholle pitää malttaa antaa aikaa palautua. Mitä kovempaa treenaat, sitä suuremmaksi lepopäivien merkitys kasvaa. Hyvä perussääntö on tehdä maksimissaan kaksi rankkaa treeniä peräkkäisinä päivinä. Rankkoihin treeneihin voi lukea kovat salitreenit, HIIT-treenit, reipasvauhtiset juoksulenkit ja kovatehoiset ryhmäliikunnat. Kaikissa näissä harjoituksissa kropan hiilarivarastot hupenevat ja lihaksiin tulee melko paljon pieniä vaurioita. Jos kovia treenejä tulee 3–4 putkeen, lihasten energiavarastot eivät ehdi täyttyä treenien välissä eivätkä lihasvauriot palaudu kunnolla. Treeneistä saa vähemmän ja vähemmän irti ja väsymys alkaa kertyä salakavalasti.

Putkirullailu
Putkirullailu on helppo tapa huoltaa lihaksia. Rulla ei ole kidutus- vaan rentoutusväline. Sen päällä ei siis kuulu irvistellä kivusta. Makeasti saa tuntua, mutta pistävää tunnetta ei saa tulla. Jos joudut jännittämään lihasta, olet ylittänyt kivun rajan. Rullan salaisuus on, että se laittaa nesteet liikkeelle lihaksissa. Tukkoisen tuntuisissa lihaksissa jyllää treenin kerryttämiä happamia nesteitä, joille rulla antaa tehokkaat lähtöpassit. Kun niistä päästään, lihakset tuntuvat joustavilta. Samaan perustuu lihaksissa tuntuvien kipeiden ja kovien kohtien avaaminen rullalla. Kovat kohdat ovat ikään kuin solmuja langassa. Ja solmuhan ei aukea sillä, että vedät lankaa pidemmäksi molemmista päistä – eli venyttelet. ”Solmut” ovat yleensä nestekertymiä, jotka saa liikkeelle rullalla. Hyvin huolletut lihakset joustavat, millä on merkitystä paitsi treenin kannalta, myös jokapäiväisessä arjessa.

Hieronta
Venyttelyn lisäksi tunnetuin kehonhuollon muoto on hieronta. Hieronta rentouttaa lihaksia ja tehostaa aineenvaihduntaa. Hieronnan tarkoitus on rentouttaa jännittynyttä lihasta ja palauttaa sitä kovasta harjoittelusta. Hieronta toimii erinomaisena lisänä urheilijan ja kuntoliikkujan lihashuoltoa, mutta myös palauttamaan istumatyöntekijä työpäivän rasituksista.

Ravinto ja nestetys
Kehon hyvinvointiin vaikuttaa suuresti sen saama polttoaine. Huono ja epäsäännöllinen ruokavalio ja liian vähäinen veden juominen johtaa ongelmiin. Muista siis syödä monipuolisesti ja riittävästi. Kun ruokavalio on kunnossa, on myös palautuminen nopeampaa ja treenistä saa enemmän irti.

Monipuolisuus
Yksipuolinen harjoittelu aiheuttaa rasitusvammoja, lihasepätasapainoa ja loukkaantumisia. Kuntosalilla on ehdottoman tärkeää treenata kaikkia lihaksia tasapainoisesti. Muista myös tehdä kevyempiä treenejä rankkojen harjoitusten välissä. Mitä monipuolisemmin liikut, sitä paremmin kehityt eri osa-alueilla.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

VÄSYTTÄÄKÖ RUOKAILUN JÄLKEEN?

PALJONKO PITÄÄ SYÖDÄ?

Nyt ei puhuta laihduttamisesta eikä lihasmassan kasvattamisesta, vaan yleisesti päivittäisestä energiantarpeesta.
Kaikki tarvitsevat energiaa, vaikka tarkempi määrä onkin yksilöllistä. Energian tarve on se määrä energiaa, joka pitää kehosi painon, koostumuksen ja fyysisen aktiivisuutesi hyvää terveyttä ylläpitävällä tasolla. Tarvitset energiaa perusaineenvaihduntaan (jotta sydän sykkii, keuhkot toimivat, entsyymejä ja hormoneja syntyy jne.), ruoan aiheuttamaan lämmöntuottoon, liikkumiseen ja kaikkeen muuhun tekemiseen. Energiantarpeeseen vaikuttaa mm. sukupuoli, ikä, paino, lihasmassa ja liikunnan määrä. Mitä nuorempi, mitä enemmän lihasmassaa, mitä enemmän painoa ja mitä enemmän liikkuu, sitä suurempi on perusaineenvaihdunta ja sitä suurempi on päivittäinen energiantarve.
Suurin osa energiastasi kuluu perusaineenvaihduntaan ja kun tähän lisätään fyysinen aktiivisuutesi, saadaan päivittäinen energiantarpeesi. Kokonaisuuteen vaikuttaa paljon muukin päivän aktiivisuus kuin liikunta, ku…

SYÖTKÖ LIIAN VÄHÄN?

Luulitko, että mitä vähemmän syöt, sitä tehokkaammin laihdut? Totuus on se, että liian vähäisen syömisen seurauksena painonpudotus voi tyssätä heti alkuunsa tai ainakin hidastua oleellisesti. Lihasmassasta on turha haaveillakaan liian vähäisellä syömisellä.
Kun kehosi huomaa, että ravintoa on saatavilla liian niukasti, se tarrautuu jäljellä oleviin energiavarastoihinsa kaikin keinoin. Elimistösi menee niin sanotusti säästöliekille. Säästöliekissä energiankulutus vähenee ja aineenvaihdunta hidastuu eikä paino tällöin putoa. Kaikki ylimääräinen liike vähenee ja sitä myötä myös kulutus heikkenee. Aineenvaihdunnan hidastuessa keho ei suostu enää luovuttamaan rasvaa, vaan alkaa ottaa energiaa mm. lihaksista. Yleisin ja suurin virhe painonpudottajille on tässä tilanteessa vähentää kaloreita entisestään.
Liian vähäisen syömisen vuoksi lihasmassasi katoaa ja syömiseen liittyvät mielitekosi kasvavat. Jos saat energiaa syömisistäsi liian vähän, liikkuminenkaan ei huvita. Varoituskellojen pitäi…