Siirry pääsisältöön

ELÄ TAVOITTEESI MUKAISESTI!


Lähtökuopissa on helppo hymyillä. Kuka tahansa kykenee keksimään itselleen tavoitteen, mutta vain käytäntö muuttaa asioita. Usein tavoitteenasettelussa ei mietitä sen merkitystä motivaatioon.

Usein laaditaan tavoitteita ja lupaksia mitä aiotaan lähitulevaisuudessa tehdä ja millaista elämää elää. Karu totuus on kuitenkin se, että lupauksen lunastajia on pieni määrä lupausten ja tavoitteiden asettajista. Miksi on helppo luvata ja visioida, mutta käytännössä vaikea toimia lupausten mukaisesti? Mikäli homma ei ole omissa käsissäsi, sitoutuminen tavoitteeseen vähenee. Ulkopuolisten on hyvä tukea tavoitetta, mutta tavoitteen täytyy lähteä omista tarpeista.

Kun urheilija asettaa itselleen tavoitteen, hän tietää, että tavoitteiden täytyy olla mitattavissa ja konkreettisia. Jos urheilijan tavoite olisi vain menestyä, niin milloin tavoite olisi saavutettu? Tavoitteen täsmentäminen on siis tärkeää. Esim. " haluan laihtua!" ei ole konkreettinen tavoite. Mutta esim. viiden kilon painonpudotus juhannukseen mennessä on jo konkreettinen tavoite. Kun tavoite on täsmennetty, on helppo asettaa välitavoitteita tasaisesti matkan varrelle.

Mielummin muuttaisimme ympäristöämme kuin itseämme. Jos uskot pääseväsi tavoitteeseesi ilman uudenlaista elämäntapaa tulet pettymään. Jos oivallat, että elämäntapamuutoksessa on ryhdyttävä elämään uudenlaista elämää, se johtaa oikeisiin toimenpiteisiin. Jos olosuhteiden lisäksi et muuta ajatteluasi ja tapojasi, olet jumissa entisessä elämässäsi.

Millainen on hyvä tavoite? Se on konkreettinen. Mikä on  konkreettista? Jos tavoittelet viiden kilon painonpudotusta sen vuoksi, että tunnet olosi paremmaksi, tavoitteletko tällöin oikeasti painonpudotusta vai hyvää oloa? Hyvän olon saavuttamiseenhan ei oikeasti tarvita sitä viiden kilon painonpudotusta. Siihen voi päästä esim. vain liikkumalla enemmän ja fiksummin. Jos hyvä olo olisi konkreettinen tavoite, niin mikä olisi sen välitavoite? Tavoitteen pitää olla sellainen, joka mahdollistaa välitavoitteet.

Kun saavuttaa tavoitteensa, siihen liittyy paljon tunnetta. Mikäli et voi kuvitella tunnetta saavuttaessasi tavoitteesi, oletko varma, että olet tyytyväinen päästessäsi tavoitteeseesi?

Jos kirjaat itsellesi tavoitteen, mutta et ala toimia tavoitteen mukaan, tavoitteesta tulee toive. Toive ja tavoite ovat eri asioita. Tavoitteen tulisi kuvata sitä, mitä aiot tehdä, ei sitä, mihin olet menossa. Hyvä tavoite kirjataan esim. seuraavasti: " aion pudottaa viisi kiloa painoa pyöräilemällä päivittäin työmatkat ja tekemällä eväät iltaisin". Näin tavoitteeseen sisällytetään itse päämäärän lisäksi keinot päämäärän saavuttamiseksi.

Onnea sinun matkallesi!




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

MITEN PRÄSSÄÄT?

Jalkaprässi on varmaan yksi suosituimmista kuntosalilaitteista jalkoja treenatessa. Laitetaan vaan jalat levylle ja työnnetään. Onko se näin yksinkertaista? Ei ihan. Jalkaprässi ei korvaa kyykkyjä. Vaikka tekisit kuinka syviä prässejä, ne eivät kehitä yhtä hyvin pakaralihaksia, vatsalihaksia ja monia muita tukilihaksia kuten kyykyt. Monelle jalkaprässi on kuitenkin hyvä etureisien lihasmassan harjoite, kun se tehdään lihastuntumalla eikä vain yritetä saada mahdollisimman paljon rautaa ylös pienellä liikeradalla. Jos haluat tasapainoiset jalkalihakset, tulee niitä treenata erilaisilla liikkeillä. Pelkkä jalkaprässi tai kyykkykään ei yksinään riitä. Miten jalkaprässillä sitten pitäisi treenata? Yksi huomioitava asia on se, miten jalat asetetaan levylle.   Asettamalla jalat keskelle lantion levyiseen asentoon saat parhaiten harjoitettua jalkoja tasapainoisesti sekä etu- että takareisien osalta. Jos taas asetat jalat leveämmälle, treenaat lähinnä lähentäjiä. Jo

PALJONKO PAINOJA?

Jos tangossa ei ole tarpeeksi rautaa, ei se lihas kasva. Mutta kuinka paljon on tarpeeksi? Paljonko nousee penkistä? Millä painolla kyykkäät? Mietitkö, että mitä väliä sillä on? Eikö se riitä, että lihaksissa tuntuu mukava polte? Miksi pitäisi pyrkiä joihinkin tiettyihin treenipainoihin? No esimerkiksi siksi, ettei kroppa kiinteydy ilman riittävää voimatasoa. Jos et ole juurikaan treenannut lihasvoimaa, huonoja uutisia: lihaksesi ovat unessa. Arkiaskareissa, juoksulenkillä ja jopa lihaskuntojumpissa lihaksesi käyttävät vain hitaita soluja. Nopeat lihassolut, ne voiman kasvattamisessa tärkeät, vain laiskottelevat. Et siis kiinteydy, eikä lihas kasva. Sinun on turha haaveilla pyöreistä pakaroista, erottuvista olkapäistä tai kivoista käsivarsista, ellet pysty liikuttelemaan riittävän isoja rautoja. Näin se vain on. Sporttisten muotojen lisäksi saat kasvaneesta voimasta ja lihasmassasta muutakin hyötyä. Aineenvaihduntasi tehostuu ja voit syödä enemmän lihomatta. Tyypillinen onge

PALJONKO PITÄÄ SYÖDÄ?

Nyt ei puhuta laihduttamisesta eikä lihasmassan kasvattamisesta, vaan yleisesti päivittäisestä energiantarpeesta. Kaikki tarvitsevat energiaa, vaikka tarkempi määrä onkin yksilöllistä. Energian tarve on se määrä energiaa, joka pitää kehosi painon, koostumuksen ja fyysisen aktiivisuutesi hyvää terveyttä ylläpitävällä tasolla. Tarvitset energiaa perusaineenvaihduntaan (jotta sydän sykkii, keuhkot toimivat, entsyymejä ja hormoneja syntyy jne.), ruoan aiheuttamaan lämmöntuottoon, liikkumiseen ja kaikkeen muuhun tekemiseen. Energiantarpeeseen vaikuttaa mm. sukupuoli, ikä, paino, lihasmassa ja liikunnan määrä. Mitä nuorempi, mitä enemmän lihasmassaa, mitä enemmän painoa ja mitä enemmän liikkuu, sitä suurempi on perusaineenvaihdunta ja sitä suurempi on päivittäinen energiantarve. Suurin osa energiastasi kuluu perusaineenvaihduntaan ja kun tähän lisätään fyysinen aktiivisuutesi, saadaan päivittäinen energiantarpeesi. Kokonaisuuteen vaikuttaa paljon muukin päivän aktiivisuus kuin l