Siirry pääsisältöön

SEURAA JONNAN VALMENNUSTA OSA 9 / KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA


Jonnan valmennuksesta on tullut paljon mahtavia kysymyksiä ja nyt vastaamme niihin.

Mitä lisäravinteita käytät?

Jonna: Hera, hiilari, bcaa, kreatiini ja glutamiini. Lisäksi menee d- ja b-vitamiini, sinkki, probiootti, magnesium. Suhteeni lisäravinteisiin on aina ollut ristiriitainen. Edelleen haluaisin treenailla pelkästään monipuolisen ruoan voimalla ja jättää nestemäiset lisäkalorit nauttimatta. Olen kuitenkin huomannut, että treenijuomista saan lisäpotkua ja ehkä palautuminenkin on parempaa.

Valmentaja: Ruokavalio on aina kaiken pohja ja perusta, lisäravinteet lisänä. Varsinkin lihasmassaa haettaessa lisäravinteilla on kuitenkin paikkansa ja niistä saadaan lisäapua parhaaseen mahdolliseen kehitykseen. Lisäravinteita on helppo käyttää, niillä saadaan hyvin ajoitettua ravinto treenin ympärille ja ne imeytyvät nopeasti. Ilman treenin ympärillä olevia juotavia lisäravinteita Jonnan tulisi syödä kiinteää ruokaa samassa aikaikkunassa parin lisäaterian verran. Sanomattakin selvää, että ruoka ei ennen treeniä ehtisi imeytyä käyttöön ja tupla-aterian syöminen heti treenin jälkeen olisi aika jäätävä määrä kiinteää ruokaa. Ravinnon saaminen juuri treenin ympärillä on kaikista tärkeintä.

Minkälainen valmentaja Susan on?

Jonna: Susan on valmentajana mielestäni sellainen, kuin pätevän pt:n kuuluu ollakin. Voin huoletta suositella häntä valmentajaksi hyvin erilaisille asiakkaille erilaisine tavoitteineen. Susan on aidosti kiinnostunut ja perehtynyt sekä kuntosaliharjoitteluun että ravitsemukseen. Hänen tapansa valmentaa on sopivasti sekä tietoon pohjautuvaa että omaan kokemukseen perustuvaa. Pidän erityisesti pikkutarkasta tekniikkaohjauksesta sekä johdonmukaisesta etenemisestä. Erityiskiitoksen annan siitä, että Susan on aina valmis auttamaan myös sovittujen tapaamisten ulkopuolella.

Minkälainen valmennettava Jonna on?

Valmentaja: Jonna on tarkka ja haluaa ymmärtää kaiken tekemisensä. Kuunteleva ja ottaa opikseen kaikesta. Erittäin motivoitunut, jolloin treenistä saa paljon irti ja valmentajan työ helpottuu. Jonna tykkää treenata kovaa ja hän uskaltaa mennä sinne oman mukavuusalueen ulkopuolelle, jossa niitä tuloksia tehdään. Selkeän tavoitteen  johdosta tekeminen on ohjeiden mukaista.

Miten treenisi poikkeavat aiemmista treeneistäsi?

Jonna: Aikaisempi fiilispohjainen harjoitteluni on tällä hetkellä tarkan suunnitelman mukaisesti etenevää. Se tarkoittaa säännöllistä ärsykkeen vaihtelua esim. lihasryhmäpainotusta muuttamalla, sarjojen ja toistojen määrää vaihtelemalla ja erikoistekniikoilla. Aiemmin olen näitä käyttänyt siellä täällä tuntuman mukaan ja tästä on seurannut joko treenin junnaamista paikallaan tai jopa ylikuormittavaa harjoittelua. Edellisen lisäksi nousujohteisuus on seikka, johon en varsinaisesti ole aiemmin pyrkinyt. Myös palautuminen otetaan nyt huomioon siten, että treenijaksot ja lepojaksot vuorottelevat.

Mitä aerobisia ohjelmaasi kuuluu?

Jonna: Viikoittaiseen treeniohjelmaani kuuluvat kolmen saliharjoituksen lisäksi työhöni kuuluvat ryhmäliikuntatunnit. Peruskestävyydestä huolehdin kävelemällä 1-2 kertaa viikossa noin tunnin.

Valmentaja: Jonnalle ei ole erikseen ohjelmoitu aerobisia treenejä viikkosuunnitelmaan, koska hän tekee niitä työkseen. Tästä johtuen viikko on suhteellisen kuormittava, joten lepopäivät tulee tosiaankin levätä ja antaa kehon palautua.

Onko tullut kehitystä?

Jonna: Kehitystä on tullut, eli massakausi näkyy puntarissa😃 Ja myös peilikuvassa. Rasvaa on hiukan kertynyt vyötärölle ja lantionseutuun. Viimeisimmän InBody-mittauksen mukaan kehon rasvatonmassa on viime kuukausina ollut noususuunnassa. Lihasten suhteen lähtötilanne oli jo ihan hyvä, joten isoja muutoksia en osaisi odottaakaan. Jonkun verran koen lihastasapainon parantuneen, eli heikompiin lihaksiin on tullut puhtia.

Valmentaja: Jonnan painoa seurataan viikoittain tehtävällä kolmella punnituksella, joista lasketaan viikon keskiarvo. 10 viikon aikana paino on noussut n. kilon, joka on täsmälleen sopiva vauhti. Ilman painonnousua ei lihasmassaakaan ole odotettavissa. Lisäksi seuraamme kehitystä mittauksilla ja kuvilla. Ennen joulua on otettu edelliset kuvat, joissa jo erottui pientä muutosta💪

Oletko kokenut saavasi valmennuksesta hyötyä?

Jonna: Valmennuksesta on ollut paljon hyötyä treeni- ja ruokamäärien tasapainottamisessa ja palautumisen tärkeyden ymmärtämisessä. Olen saanut peilata toisen ammattilaisen kanssa tietoon ja kokemukseen liittyviä asioita ja oppinut paljon lisää. 

Ovatko salitreenisi raskaita?

Jonna: Tällä hetkellä treenit ovat raskaita. Tähän vaikuttavat mm. erikoistekniikat ja lyhennetyt  sarjapalautukset. Lihasten aktivointiin olen saanut hyviä lisävinkkejä ja luonnollisesti myös tämä tekee harjoittelun raskaammaksi. Olen tottunut intensiiviseen ja väsyttävään harjoitteluun, mutta nyt kuormitus tulee vielä enemmän laadun kuin määrän kautta.

Valmentaja: Treenin kuormittavuudessa ja sen raskaudessa on aina kyse treenaajasta. Kun treenataan itselle sopivilla kuormilla tehokkaasti loppuun asti jättämättä sarjoja kesken ja oikeilla lihaksilla, niin mikä tahansa treeni tuntuu ihan erilaiselta ja tehokkaammalta. Erikoistekniikoilla saadaan edistyneemmille treenaajille lisäkuormitusta, kun sarjapainoissa alkaa nostovara olla limiitissä. Ennen erikoistekniikoita tulisi keskittyä voimatasojen nostamiseen.

Oletko oppinut jotain uutta?

Jonna: Olen oppinut paljon uutta sekä omasta kehosta että yleisesti tavoitteellisesta harjoittelusta. Upeinta treenaamisessa onkin juuri se, että iän ja kokemuksen myötä siitä voi oppia koko ajan lisää ja saada enemmän irti.

Oletko uuden ruokavalion myötä joutunut jättämään jotain pois?

Jonna: Ruokavalio koostuu pitkälti samoista ruoka-aineista kuin tähänkin asti. Herkkuja tietysti olen joutunut jättämään vähemmälle.

Mikä valmennuksessa on ollut parasta? Mikä haastavinta?

Jonna: Valmennuksessa on parasta jonkun toisen miettimät ohjelmat, tuki ja tsemppaus, sekä uuden oppiminen ja vanhan tiedon vahvistuminen. Kokemuksena tämä on ainutlaatuinen. Haastavinta on noudattaa ruokaohjelma kokonaisuutena, eli esim. syödä kun on jo kylläinen. Myös kehon koon muuttuminen vaatii totuttelua.


       Onko ollut helppoa noudattaa jonkun toisen tekemiä ohjelmia tai ohjeita liikunnan suhteen?

Jonna: Olen itsekin yllättynyt, miten luonnolliselta on tuntunut treeniohjelmien noudattaminen. Liikkeet ovat tuttuja, mutta sopivasti uusilla mausteilla.

Miten uusi ruokavalio on sinuun vaikuttanut?

Jonna: Ruokavalion avulla jaksan paremmin treenata ja tiedän saavani kaiken tarvitsemani. 

Onko eteen tullut jotain ongelmia?

Jonna: Totta kai mutkia on matkalle sattunut, mutta ajattelen ne pikemminkin pohdinnanpaikoiksi kuin ongelmiksi. Ruokailua haastaa mieliteot, väsymys, tunteet ja pinttyneet tavat ja treeneihin vaikuttaa kehon rajallisuus. Alaselän kipu viime viikolla maastavedossa oli signaali tekniikan tarkistamiselle. Kaikenkaikkiaan treenaaminen ei ole suoraviivaista touhua ja koko ajan vahvistuu käsitys siitä, että mikä tahansa tulos vaatii työtä ja pitkäjänteisyyttä. Valitettavasti minua ei ole siunattu tuolla jälkimmäisellä, mutta periksi ei anneta. Ihmekonsteja ei ole olemassa ja ne itselle sopivimmat tavat täytyy etsiä. Yrityksen ja erehdyksen kautta syntyy oivalluksia ja aina kannattaa kokeilla erilaisia lähestymistapoja.

Mistä saat motivaation?

Jonna: Motivaatio liikkumiselle tulee yksinkertaisesti siitä, että se on elämäntapa. Nautin fyysisestä rasituksesta ja hyvän treenin jälkeisestä olotilasta. Olen myös oppinut motivoitumaan edistymisestä ja uuden oppimisesta.

Valmentaja: Jos haluat saavuttaa jotain, tarvitset selkeän tavoitteen. Ilman tavoitteita on todella vaikeaa saavuttaa mitään merkittävää, koska ilman tavoitteita et voi tietää minkä eteen teet töitä. Ilman tavoitteita tekeminen on kuin kulkeminen ilman määränpäätä. Et voi päästä määränpäähän, jos et tiedä mihin olet menossa. Tavoitteen tulee olla konkreettinen ja sinun tulee selvittää itsellesi, miksi haluat saavuttaa tavoitteesi ja onko se sellainen, jonka saavuttamiseen haluat käyttää aikaa ja energiaa sekä onko se saavutettavissa. Ja näin syntyy motivaatio tekemiselle.


















Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

VÄSYTTÄÄKÖ RUOKAILUN JÄLKEEN?

NYT RULLATAAN!

Kiristää ja kipuilee, pitäisikö mennä hierojalle? Venyttely ei tuota tulosta, liikkuvuus ei parane eikä jäykkyydet lähde. Mitä jos hankkisit itsellesi rullan? Voit säästyä parhaimmassa tapauksessa hierontakäynneiltä ja mikä parasta, voit rullailla milloin vaan ilman ajanvarausta ja ihan ilmaiseksi.
Suurimmalla osalla meistä on, ainakin joskus, lihaksissaan triggerpisteitä eli ärtyneitä kipukohtia. Varsinkin liikkumattomuus ja liika istuminen aiheuttaa lihasten jumiutumista ja huonoa toimivuutta. Mutta näin käy myös aktiivisen liikunnan harrastajankin, mikäli ei satsata kehonhuoltoon. Rullauksella saadaan avattua näitä jumitiloja ja sitä myöten parannetaan kehon liikkuvuutta, mutta myös lihasten voimantuottokykyä.
Vaikka sinulla ei olisi kiputiloja eikä liikkuvuusongelmia, suosittelen silti käyttämään rullausta. Paremman voimantuoton lisäksi rullaus vähentää lihaskipuja, auttaa palautumisessa ja parantaa jopa ryhtiä. Kehonhuoltoa ei siis pidä aloittaa vasta kipujen ilmaannuttua.

Rull…

PALJONKO PITÄÄ SYÖDÄ?

Nyt ei puhuta laihduttamisesta eikä lihasmassan kasvattamisesta, vaan yleisesti päivittäisestä energiantarpeesta.
Kaikki tarvitsevat energiaa, vaikka tarkempi määrä onkin yksilöllistä. Energian tarve on se määrä energiaa, joka pitää kehosi painon, koostumuksen ja fyysisen aktiivisuutesi hyvää terveyttä ylläpitävällä tasolla. Tarvitset energiaa perusaineenvaihduntaan (jotta sydän sykkii, keuhkot toimivat, entsyymejä ja hormoneja syntyy jne.), ruoan aiheuttamaan lämmöntuottoon, liikkumiseen ja kaikkeen muuhun tekemiseen. Energiantarpeeseen vaikuttaa mm. sukupuoli, ikä, paino, lihasmassa ja liikunnan määrä. Mitä nuorempi, mitä enemmän lihasmassaa, mitä enemmän painoa ja mitä enemmän liikkuu, sitä suurempi on perusaineenvaihdunta ja sitä suurempi on päivittäinen energiantarve.
Suurin osa energiastasi kuluu perusaineenvaihduntaan ja kun tähän lisätään fyysinen aktiivisuutesi, saadaan päivittäinen energiantarpeesi. Kokonaisuuteen vaikuttaa paljon muukin päivän aktiivisuus kuin liikunta, ku…