Siirry pääsisältöön

SELÄTÄ SYYSVÄSYMYS!




Syksy on tullut. Päivät lyhenevät ja illat pimenevät. Mitä tehdä, kun mikään ei kiinnosta, väsyttää ja olo on vetämätön? 


1. Nuku!
Unentarve voi vaihdella yksilöllisesti, mutta tietyn tuntimäärän unta vuorokaudessa jokainen ihminen tarvitsee. Aikuisen unentarve on 7-9 tuntia. Ensimmäisinä univajeen oireina ilmestyvät väsymys ja kokonaiselämänlaadun laskeminen. Univaje vaikuttaa koko kehoon, mutta ensimmäisenä aivoihin. Tulee ärtymystä. Tarkkaavaisuus, toiminta ja mieliala heikentyvät. Vähäinen uni vaikuttaa myös terveyteen ja jopa ylipainon kehittymiseen. Unettomuus on sitten aivan eri asia eikä siitä sen enempää.

2. Syö hyvin!
Syysväsymykseen liittyy usein lisääntynyt ruokahalu ja makean nälkä. Yletön makean syöminen johtaa verensokerin nopeaan nousuun, mutta samalla myös sen nopeaan laskuun. Mielihalut johtavat painonnousuun ja kurjaan oloon. Sen sijaan säännöllinen ruokailu ja mahdollisimman tasaisena pysyvä verensokeri auttavat syysväsymykseen. Pimeänä vuodenaikana kannattaa suosia vitamiinipitoisia marjoja, hedelmiä ja vihanneksia.

3. Liiku!
Säännöllisesti liikuntaa harrastavat eivät ole niin alttiita syysväsymykselle. Liikunta vapauttaa kehoon hyvän olon hormoneja ja niiden tasainen taso kehossa tuntuu hyvänä olona. Liikkuessa mieli tyhjenee. Syksy on parasta aikaa lenkkeilijöille, sillä raikas ilma ja rusehtava juoksumaasto lievittävät stressiä sekä nostattavat energiaa.

4. Muista D-vitamiini!
Suomessa auringosta ja ravinnosta saatava D-vitamiini ei yleensä riitä tyydyttämään elimistön D-vitamiinin tarvetta. Ravinnosta D-vitamiinia saa kalaruuista sekä D-vitamiinilla täydennetyistä maitovalmisteista ja margariineista. Luomutuotteisiin ei lisätä lainkaan D-vitamiinia. D-vitamiinin tarve on pimeään vuodenaikaan ilmeinen, mutta monet hyötyvät vitamiinilisästä myös kesäaikaan. D-vitamiini torjuu syysmasennusta, kevätväsymystä ja se pitää vireystilaa yllä.

5. Piristä itseäsi!
Sinä itse tiedät parhaiten mistä pidät. Osta uusi paita, katso hyvä elokuva, lähde ulos tai ihan mitä vain. Vietä ystäviesi kanssa aikaa. Lähde reippailemaan valoisaan aikaan ulos.

Ei anneta syysväsymyksen hallita meitä, vaan hallitaan me sitä!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

VÄSYTTÄÄKÖ RUOKAILUN JÄLKEEN?

NYT RULLATAAN!

Kiristää ja kipuilee, pitäisikö mennä hierojalle? Venyttely ei tuota tulosta, liikkuvuus ei parane eikä jäykkyydet lähde. Mitä jos hankkisit itsellesi rullan? Voit säästyä parhaimmassa tapauksessa hierontakäynneiltä ja mikä parasta, voit rullailla milloin vaan ilman ajanvarausta ja ihan ilmaiseksi.
Suurimmalla osalla meistä on, ainakin joskus, lihaksissaan triggerpisteitä eli ärtyneitä kipukohtia. Varsinkin liikkumattomuus ja liika istuminen aiheuttaa lihasten jumiutumista ja huonoa toimivuutta. Mutta näin käy myös aktiivisen liikunnan harrastajankin, mikäli ei satsata kehonhuoltoon. Rullauksella saadaan avattua näitä jumitiloja ja sitä myöten parannetaan kehon liikkuvuutta, mutta myös lihasten voimantuottokykyä.
Vaikka sinulla ei olisi kiputiloja eikä liikkuvuusongelmia, suosittelen silti käyttämään rullausta. Paremman voimantuoton lisäksi rullaus vähentää lihaskipuja, auttaa palautumisessa ja parantaa jopa ryhtiä. Kehonhuoltoa ei siis pidä aloittaa vasta kipujen ilmaannuttua.

Rull…

PALJONKO PITÄÄ SYÖDÄ?

Nyt ei puhuta laihduttamisesta eikä lihasmassan kasvattamisesta, vaan yleisesti päivittäisestä energiantarpeesta.
Kaikki tarvitsevat energiaa, vaikka tarkempi määrä onkin yksilöllistä. Energian tarve on se määrä energiaa, joka pitää kehosi painon, koostumuksen ja fyysisen aktiivisuutesi hyvää terveyttä ylläpitävällä tasolla. Tarvitset energiaa perusaineenvaihduntaan (jotta sydän sykkii, keuhkot toimivat, entsyymejä ja hormoneja syntyy jne.), ruoan aiheuttamaan lämmöntuottoon, liikkumiseen ja kaikkeen muuhun tekemiseen. Energiantarpeeseen vaikuttaa mm. sukupuoli, ikä, paino, lihasmassa ja liikunnan määrä. Mitä nuorempi, mitä enemmän lihasmassaa, mitä enemmän painoa ja mitä enemmän liikkuu, sitä suurempi on perusaineenvaihdunta ja sitä suurempi on päivittäinen energiantarve.
Suurin osa energiastasi kuluu perusaineenvaihduntaan ja kun tähän lisätään fyysinen aktiivisuutesi, saadaan päivittäinen energiantarpeesi. Kokonaisuuteen vaikuttaa paljon muukin päivän aktiivisuus kuin liikunta, ku…