Siirry pääsisältöön

SELÄTÄ SYYSVÄSYMYS!




Syksy on tullut. Päivät lyhenevät ja illat pimenevät. Mitä tehdä, kun mikään ei kiinnosta, väsyttää ja olo on vetämätön? 


1. Nuku!
Unentarve voi vaihdella yksilöllisesti, mutta tietyn tuntimäärän unta vuorokaudessa jokainen ihminen tarvitsee. Aikuisen unentarve on 7-9 tuntia. Ensimmäisinä univajeen oireina ilmestyvät väsymys ja kokonaiselämänlaadun laskeminen. Univaje vaikuttaa koko kehoon, mutta ensimmäisenä aivoihin. Tulee ärtymystä. Tarkkaavaisuus, toiminta ja mieliala heikentyvät. Vähäinen uni vaikuttaa myös terveyteen ja jopa ylipainon kehittymiseen. Unettomuus on sitten aivan eri asia eikä siitä sen enempää.

2. Syö hyvin!
Syysväsymykseen liittyy usein lisääntynyt ruokahalu ja makean nälkä. Yletön makean syöminen johtaa verensokerin nopeaan nousuun, mutta samalla myös sen nopeaan laskuun. Mielihalut johtavat painonnousuun ja kurjaan oloon. Sen sijaan säännöllinen ruokailu ja mahdollisimman tasaisena pysyvä verensokeri auttavat syysväsymykseen. Pimeänä vuodenaikana kannattaa suosia vitamiinipitoisia marjoja, hedelmiä ja vihanneksia.

3. Liiku!
Säännöllisesti liikuntaa harrastavat eivät ole niin alttiita syysväsymykselle. Liikunta vapauttaa kehoon hyvän olon hormoneja ja niiden tasainen taso kehossa tuntuu hyvänä olona. Liikkuessa mieli tyhjenee. Syksy on parasta aikaa lenkkeilijöille, sillä raikas ilma ja rusehtava juoksumaasto lievittävät stressiä sekä nostattavat energiaa.

4. Muista D-vitamiini!
Suomessa auringosta ja ravinnosta saatava D-vitamiini ei yleensä riitä tyydyttämään elimistön D-vitamiinin tarvetta. Ravinnosta D-vitamiinia saa kalaruuista sekä D-vitamiinilla täydennetyistä maitovalmisteista ja margariineista. Luomutuotteisiin ei lisätä lainkaan D-vitamiinia. D-vitamiinin tarve on pimeään vuodenaikaan ilmeinen, mutta monet hyötyvät vitamiinilisästä myös kesäaikaan. D-vitamiini torjuu syysmasennusta, kevätväsymystä ja se pitää vireystilaa yllä.

5. Piristä itseäsi!
Sinä itse tiedät parhaiten mistä pidät. Osta uusi paita, katso hyvä elokuva, lähde ulos tai ihan mitä vain. Vietä ystäviesi kanssa aikaa. Lähde reippailemaan valoisaan aikaan ulos.

Ei anneta syysväsymyksen hallita meitä, vaan hallitaan me sitä!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

MITEN PRÄSSÄÄT?

Jalkaprässi on varmaan yksi suosituimmista kuntosalilaitteista jalkoja treenatessa. Laitetaan vaan jalat levylle ja työnnetään. Onko se näin yksinkertaista? Ei ihan. Jalkaprässi ei korvaa kyykkyjä. Vaikka tekisit kuinka syviä prässejä, ne eivät kehitä yhtä hyvin pakaralihaksia, vatsalihaksia ja monia muita tukilihaksia kuten kyykyt. Monelle jalkaprässi on kuitenkin hyvä etureisien lihasmassan harjoite, kun se tehdään lihastuntumalla eikä vain yritetä saada mahdollisimman paljon rautaa ylös pienellä liikeradalla. Jos haluat tasapainoiset jalkalihakset, tulee niitä treenata erilaisilla liikkeillä. Pelkkä jalkaprässi tai kyykkykään ei yksinään riitä. Miten jalkaprässillä sitten pitäisi treenata? Yksi huomioitava asia on se, miten jalat asetetaan levylle.   Asettamalla jalat keskelle lantion levyiseen asentoon saat parhaiten harjoitettua jalkoja tasapainoisesti sekä etu- että takareisien osalta. Jos taas asetat jalat leveämmälle, treenaat lähinnä lähentäjiä. Jo

PALJONKO PAINOJA?

Jos tangossa ei ole tarpeeksi rautaa, ei se lihas kasva. Mutta kuinka paljon on tarpeeksi? Paljonko nousee penkistä? Millä painolla kyykkäät? Mietitkö, että mitä väliä sillä on? Eikö se riitä, että lihaksissa tuntuu mukava polte? Miksi pitäisi pyrkiä joihinkin tiettyihin treenipainoihin? No esimerkiksi siksi, ettei kroppa kiinteydy ilman riittävää voimatasoa. Jos et ole juurikaan treenannut lihasvoimaa, huonoja uutisia: lihaksesi ovat unessa. Arkiaskareissa, juoksulenkillä ja jopa lihaskuntojumpissa lihaksesi käyttävät vain hitaita soluja. Nopeat lihassolut, ne voiman kasvattamisessa tärkeät, vain laiskottelevat. Et siis kiinteydy, eikä lihas kasva. Sinun on turha haaveilla pyöreistä pakaroista, erottuvista olkapäistä tai kivoista käsivarsista, ellet pysty liikuttelemaan riittävän isoja rautoja. Näin se vain on. Sporttisten muotojen lisäksi saat kasvaneesta voimasta ja lihasmassasta muutakin hyötyä. Aineenvaihduntasi tehostuu ja voit syödä enemmän lihomatta. Tyypillinen onge

PALJONKO PITÄÄ SYÖDÄ?

Nyt ei puhuta laihduttamisesta eikä lihasmassan kasvattamisesta, vaan yleisesti päivittäisestä energiantarpeesta. Kaikki tarvitsevat energiaa, vaikka tarkempi määrä onkin yksilöllistä. Energian tarve on se määrä energiaa, joka pitää kehosi painon, koostumuksen ja fyysisen aktiivisuutesi hyvää terveyttä ylläpitävällä tasolla. Tarvitset energiaa perusaineenvaihduntaan (jotta sydän sykkii, keuhkot toimivat, entsyymejä ja hormoneja syntyy jne.), ruoan aiheuttamaan lämmöntuottoon, liikkumiseen ja kaikkeen muuhun tekemiseen. Energiantarpeeseen vaikuttaa mm. sukupuoli, ikä, paino, lihasmassa ja liikunnan määrä. Mitä nuorempi, mitä enemmän lihasmassaa, mitä enemmän painoa ja mitä enemmän liikkuu, sitä suurempi on perusaineenvaihdunta ja sitä suurempi on päivittäinen energiantarve. Suurin osa energiastasi kuluu perusaineenvaihduntaan ja kun tähän lisätään fyysinen aktiivisuutesi, saadaan päivittäinen energiantarpeesi. Kokonaisuuteen vaikuttaa paljon muukin päivän aktiivisuus kuin l