MITÄ STRESSI AIHEUTTAA?

Stressin on tarkoitus auttaa elimistöä sopeutumaan muutokseen ja helpottaa hankalista tilanteista suoriutumista. Jos sinua jännittää esim. esiintyminen, niin ilman stressireaktiota et kykene siihen. Stressireaktio on tarpeellinen, mutta ongelmaksi se muodostuu, kun niitä tulee liian usein ja elimistö ei ehdi palautua edellisestä stressireaktiosta. Tällöin stressi kroonistuu.

Ongelma nykyajan suoritusyhteiskunnassa muodostuu siitä, että elimistö ei välttämättä erota eri lähteistä tulevaa stressiä toisistaan, vaan ne kasaantuvat yhdeksi suureksi kuormitukseksi. Töistä, raha-asioista tai esim. parisuhteesta aiheutuva henkinen stressi sekä liikunnasta, liiallisesta valvomisesta ja vääränlaisesta ravinnosta johtuva fyysinen stressi vaikuttavat kaikki loppujen lopuksi samalla tavalla. Ne kuluttavat.

Krooninen stressi vaikuttaa terveyteesi monella eri tavalla ja varsinkin tuloshakuiselle treenaajalle se voi olla ongelmallista. Stressihormonin eli kortisolin liiallinen esiintyminen elimistössä hidastaa palautumista ja jopa lihaskasvua. Lisäksi kortisoli vähentää elimistön kykyä käyttää rasvavarastoja energiaksi, jolloin energia otetaan esim. dieetillä proteiineista eli lihaksista. Kortisoli pyrkii myös ohjaamaan rasvan varastoitumisen keskivartaloon, jolloin mahdollinen painonhallinta vaikeutuu.

Stressi saa meidät usein syömään eri tavalla. Hiilihydraattien tarve kasvaa ja niitä himoitaankin stressitilassa normaalia enemmän. Tämä johtaa usein liialliseen kalorien saantiin ja ylimääräiset hiilihydraatit varastoidaan rasvaksi. Toisaalta hiilihydraatit toimivat stressin aikana myös esim. proteiinien suojaravinteina ja pienentävät näin ollen mahdollista lihaskatoa. Hiilihydraatteja vähentämällä saatetaan stressin aikana myös aiheuttaa tarpeetonta kuormitusta kilpirauhaselle ja pahimmassa tapauksessa tämä johtaa jopa sen häiriintyneeseen toimintaan.

Pieni määrä stressiä parantaa suorituskykyä, mutta määrän kasvaessa suorituskyky kääntyy laskuun. Tämä näkyy etenkin voimatasoissa. Stressin ei tarvitse olla henkistä vaan liiallinen harjoittelu voidaan käsitellä elimistössä kroonisena stressinä ja painojen nostelu kääntyy itseään vastaan.

Jos alat heräillä öisin, se on usein ensimmäinen merkki siitä, että kortisoliarvot ovat koholla ja/tai sympaattinen hermosto alkaa käydä ylikierroksilla. Tästä ylirasitustilasta on vielä helppo päästä pois, mutta jos ei kuuntele itseään, niin stressin määrä lisääntyy ja ylirasitus muuttuu nopeasti ylikunnoksi, jolloin esim. aineenvaihdunnan toiminta alkaa häiriintyä.

Liika stressi vaikuttaa myös negatiivisesti kykyyn oppia uusia asioita, kykyyn suoriutua tehtävistä tarkasti ja kykyyn ajatella loogisesti. Stressi heikentää immuunijärjestelmän toimintaa ja saatat tulla helposti kipeäksi. Joskus jatkuva flunssa tai pieni lämpöily saattaa olla stressin ainoa oire. Yleisimpiä stressin oireita ovat päänsärky, ärtyneisyys, sykkeen ja verenpaineen muutokset, unihäiriöt, libidon häiriöt, hampaiden yöllinen narskuttelu sekä mahan ja suoliston ongelmat.

Stressi saattaa myös ohjata sinut käyttäytymään välinpitämättömästi itseäsi kohtaan. Jätät ehkä päätöksiä tekemättä ja alat syödä holtittomasti. Muutat elintapasi huonommiksi ja jätät liikunnan vähemmälle. Tämä saattaa aiheuttaa huonoa omaatuntoa ja lisätä myös sitä kautta stressin määrää.

Osa stressistä on tunneperäistä ja näin ollen siihen voidaan vaikuttaa asenteella. Stressiä tulisi hallita päivittäin. Viikonlopun stressinpurku tai pikainen positiivisten ajatusten ajatteleminen eivät riitä, vaan on tärkeää löytää päivittäinen vastapaino stressaavalle toiminnalle. Vastapaino voi olla melkein mitä tahansa, joka on itsellesi mielekästä puuhaa ja sinun omaa aikaasi. Kunhan se ei lisää stressiä.

Liikaa stressiä välttääksesi muista seuraavat asiat:

·        säännöllinen vastapaino

·        kuormitusten tasapainottaminen

·        asenteen muuttaminen

·        älä koskaan jätä kaikkea liikuntaa pois

·        syö terveellisesti

·        nuku riittävästi