Siirry pääsisältöön

MITÄ AINEENVAIHDUNTA TARKOITTAA?



Aineenvaihdunnasta on monia harhaluuloja: ”vatsani toimii harvoin, eli minulla on hidas aineenvaihdunta” tai ”en laihdu helposti, koska minulla on hidas aineenvaihdunta”. Aineenvaihdunta on kuitenkin paljon laajempi kokonaisuus. Ilman aineenvaihduntaa ei ole elämää. Se on sarja reaktioita, joilla uusia aineita muokataan elimistössä ja vanhoja eritetään ulos.

Aineenvaihdunnan reaktioita säätelevät monet tekijät elimistössä: vitamiinit, mineraalit, hormonit ja kasvutekijät. Aineita vaihtuu niin meissä sisäisesti kuin myös elimistön reagoidessa ulkomaailman kanssa, esim. syödessämme tai hengittäessämme. Saamme ravinnosta aineita, joita elimistö hyödyntää aineenvaihdunnassa. Monet eri systeemit kehossasi osallistuvat koko ajan aineenvaihdunnan ylläpitämiseen. Niiden eheys on edellytys terveytesi ylläpidolle.

Elimistön päivittäisen toiminnan tärkeitä kokonaisuuksia ovat: energiantuotanto, kehon omien ja kehon ulkopuolelta tulleiden vierasaineiden poisto, ruuansulatuksen ja suoliston toiminta, rasvahappotasapainon ylläpito, hermoston toiminta, hormonitoiminta ja paljon muuta.

Aineenvaihdunnan reaktiot voidaan jakaa kahtia: anabolisiin eli rakentaviin ja katabolisiin eli hajottaviin. Molempia tarvitaan ja terveyden kannalta tärkeää on niiden keskinäinen tasapaino.

Rakentavat reaktiot käynnistyvät esim. syömisen jälkeen. Jos olet harrastanut raskasta liikuntaa ja otat heti treenin jälkeen palautusjuoman tai syöt tuhdin aterian, saat elimistösi reaktiot kääntymään hajottavasta enemmän rakentavaan suuntaan.

Esimerkki hajottavasta tapahtumasta on lihaskato, jota alkaa tapahtua iän myötä tai liian vähän proteiinia sisältävän ruokavalion seurauksena. Jos syöt jatkuvasti liian vähän, elimistösi alkaa hajottamaan itseään. Samoin käy, jos ruuansulatuksesi ei toimi kunnolla.

Stressi on hyvin hajottava tila. Stressi vanhentaa, kuluttaa elimistöä ja altistaa meidät sairauksille. Stressin aikana elimistön aineenvaihduntareaktiot ohjautuvat selviytymiseen, eivät korjaamiseen ja rakentamiseen. Stressinhallinnalla on juuri siksi suuri merkitys terveen aineenvaihdunnan ylläpitämisessä.

Urheiluharrastuskin voi viedä kohti hajottavaa tilaa. Pitkänmatkanjuoksu ja -pyöräily ovat varsin hajottavaa puuhaa. Myös määrällisesti liiallinen tai liian rankka liikunta ilman asianmukaista ruokavaliota, palautusjuomia ja riittävää lepoa altistaa liialliselle stressihormonien tuotannolle ja alkaa hajottamaan elimistöä.

Tavoitteena on sopiva rakentavan ja hajottavan tasapaino. Tavoitteestasi riippuu, kumpaan suuntaan aineenvaihduntaa tulisi ohjata elämäntavoilla. Jos tavoitteesi on polttaa rasvaa, täytyy kehon olla jonkin verran hajottavassa tilassa. Pidä tällöin huolta, että elimistösi saa riittävästi proteiinia pitääkseen yllä aineenvaihdunnan aktiivista kudosta, lihasta. Jos taas olet vartaloltasi laiha ja haluaisit hieman lisää massaa ja lihasta, täytyy kehosi saada rakentavaan tilaan. Tällöin energiansaannin on oltava kulutusta suurempaa.

Elimistösi kuluttaa energiaa jatkuvasti tahdosta riippumattomiin aineenvaihdunnan reaktioihin, kuten sydämen toimintaan, hengitykseen, verenkiertoon ja sisäelinten toimintaan sekä ylipäänsä elossa pysymiseen. Vaikka makaisit koko päivän sängyssä, kuluttaa elimistösi tietyn määrän energiaa aineenvaihdunnan prosessien ylläpitoon. Energiaa kuluttaa myös normaali päivittäinen aktiivisuus, liikunta ja ruuan lämpövaikutus. Pidä siis huoli, että et vaurioita aineenvaihduntaasi syömällä liian vähän.

Aineenvaihduntaan vaikuttaa perimä, energiatasapaino, ruuansulatuksen toimivuus ja ravinnon imeytyminen, ympäristö, fyysinen aktiivisuus, emotionaalinen ja mentaalinen hyvinvointi, stressitaso, terveydentila, ikä, sukupuoli ja kehonkoostumus. Aineenvaihduntaasi voit siis parantaa syömällä hyvin ja terveellisesti, pitämällä huolta suolistostasi, liikkumalla, rakentamalla lihasta, nukkumalla hyvin ja välttämällä stressiä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

VÄSYTTÄÄKÖ RUOKAILUN JÄLKEEN?

NYT RULLATAAN!

Kiristää ja kipuilee, pitäisikö mennä hierojalle? Venyttely ei tuota tulosta, liikkuvuus ei parane eikä jäykkyydet lähde. Mitä jos hankkisit itsellesi rullan? Voit säästyä parhaimmassa tapauksessa hierontakäynneiltä ja mikä parasta, voit rullailla milloin vaan ilman ajanvarausta ja ihan ilmaiseksi.
Suurimmalla osalla meistä on, ainakin joskus, lihaksissaan triggerpisteitä eli ärtyneitä kipukohtia. Varsinkin liikkumattomuus ja liika istuminen aiheuttaa lihasten jumiutumista ja huonoa toimivuutta. Mutta näin käy myös aktiivisen liikunnan harrastajankin, mikäli ei satsata kehonhuoltoon. Rullauksella saadaan avattua näitä jumitiloja ja sitä myöten parannetaan kehon liikkuvuutta, mutta myös lihasten voimantuottokykyä.
Vaikka sinulla ei olisi kiputiloja eikä liikkuvuusongelmia, suosittelen silti käyttämään rullausta. Paremman voimantuoton lisäksi rullaus vähentää lihaskipuja, auttaa palautumisessa ja parantaa jopa ryhtiä. Kehonhuoltoa ei siis pidä aloittaa vasta kipujen ilmaannuttua.

Rull…

PALJONKO PITÄÄ SYÖDÄ?

Nyt ei puhuta laihduttamisesta eikä lihasmassan kasvattamisesta, vaan yleisesti päivittäisestä energiantarpeesta.
Kaikki tarvitsevat energiaa, vaikka tarkempi määrä onkin yksilöllistä. Energian tarve on se määrä energiaa, joka pitää kehosi painon, koostumuksen ja fyysisen aktiivisuutesi hyvää terveyttä ylläpitävällä tasolla. Tarvitset energiaa perusaineenvaihduntaan (jotta sydän sykkii, keuhkot toimivat, entsyymejä ja hormoneja syntyy jne.), ruoan aiheuttamaan lämmöntuottoon, liikkumiseen ja kaikkeen muuhun tekemiseen. Energiantarpeeseen vaikuttaa mm. sukupuoli, ikä, paino, lihasmassa ja liikunnan määrä. Mitä nuorempi, mitä enemmän lihasmassaa, mitä enemmän painoa ja mitä enemmän liikkuu, sitä suurempi on perusaineenvaihdunta ja sitä suurempi on päivittäinen energiantarve.
Suurin osa energiastasi kuluu perusaineenvaihduntaan ja kun tähän lisätään fyysinen aktiivisuutesi, saadaan päivittäinen energiantarpeesi. Kokonaisuuteen vaikuttaa paljon muukin päivän aktiivisuus kuin liikunta, ku…