Vatsan ja suoliston hyvinvoinnilla on valtava merkitys
terveydelle. Vatsaongelmat kertovat jonkin olevan pielessä. Usein ongelmien
syypää ei ole itse suolistossa, vaan siinä mitä pistät suuhusi. Toisinaan
syömäsi ruuat yhdistettynä muihin tekijöihin ovat saattaneet laittaa suolistosi
sellaiseen kuntoon, ettei maitohyllystä löytyvä ruuansulatusjugurtti siihen
auta.
Vatsaongelmat ovat yleisiä, mutta eivät normaaleja. Vatsa
saattaa kipuilla, turvottaa tai olla vuoroin löysällä ja vuoroin kovalla. Tämä
ei ole normaalia. Yleisimpiä vatsaongelmia ovat ilmavaivat, vatsan turvotus ja
ummetus.
Hyvin usein painonpudottajilla käy niin, että puhtaasta
ruokavaliosta ja teoriassa sopivasta kalorimäärästä huolimatta paino ei tipu.
Toisinaan vatsan seutu voi ruuansulatusongelmien ja sopimattomien
ruoka-aineiden jatkuvan syömisen tuloksena olla niin turvoksissa ja nesteinen,
että kun korjausliike on saatu tehtyä, vyötärönympärys humahtaa alaspäin jopa
viikossa. Rasvanpolttokin helpottuu tämän jälkeen merkittävästi, vaikka
ruokavalion ruokamäärää ei muuteta.
Suoliston ongelmat lisäävät stressihormonin eritystä, jonka
jäljet näkyvät etenkin vyötäröllä. Huono bakteerikanta ja suoliston lisääntynyt
läpäisevyys hankaloittavat käytettyjen hormonien, kuten estrogeenien,
poistumista elimistöstä. Tämä puolestaan voi näkyä alavartalon rasvan
kertymisenä. Suolisto-ongelmat voivat aiheuttaa myös kilpirauhasen toiminnan
hidastumista, jolloin aineenvaihdunta hidastuu, rasvanpoltto hankaloituu ja
lihomista voi tapahtua, vaikka ruokavalion energiamäärä olisi laskennallisesti
miinuksella.
Aina suoliston hätähuudot eivät kohdistu vatsan ongelmiin,
jolloin oireilun alkusyytä ei tule selvitettyä. Harva tulee ajatelleeksi, että
esim. nivelkivut, krooninen väsymys, astma, nesteen kertyminen, mielialan
vaihtelut, krooninen tai allerginen nuha, nenän tukkoisuus, jatkuva lämpöily,
toistuvat flunssat, migreeni, päänsärky, hilse, ihottumat ja iho-ongelmat
voivat olla lähtöisin suolisto-ongelmista. Immuunipuolustus ja hormonitoiminta
ovat riippuvaisia suoliston hyvästä kunnosta.
Ruuansulatus on tapahtuma, jota hermosto ja hormonit
koordinoivat. Mahanesteen, entsyymien ja sappinesteen avulla ruokaa muokataan
kehollesi käyttökelpoiseen muotoon. Ideaalitilanteessa koko tapahtuma toimii
vaivattomasti.
Mutta mitä tapahtuu kaiken kiireen ja stressin myötä?
Huonosti. Mahanesteen eritys heikkenee, minkä myötä entsyymienkin eritys
vähenee. Stressi muuttaa myös suoliston bakteerikantaa huonompaan suuntaan. Heikentynyt
suolahapon ja entsyymien eritys voi aiheuttaa monenlaisia ongelmia.
Suolistostasi löytyy myös paljon erilaisia bakteereja. Hyvät
bakteerit edistävät terveyttäsi ja huonot häiritsevät. Jos huonot bakteerit
pääsevät valloille, on seurauksena monenlaisia vaivoja. Ja taas kerran, oireilu
voi tapahtua myös jossain ihan muualla kuin vatsassa.
Ummetus ja ripuli ovat ilmavaivojen ja muiden vatsavaivojen
lailla yleisiä, mutta eivät normaaleja vatsaongelmia. Vatsan ei kuulu jumittaa
niin, että isolla asialla käydään vain kerran pari viikossa. Päivittäiset
varpusparvet eivät ole sen parempi ilmiö. Vatsan tulisi toimia päivittäin 1-3
kertaa. Tuotoksen tulisi muistuttaa makkaraa ja tulla ulos yhtä helposti kuin
hammastahnatuubista puristettava tahna. Muunlaiset koostumukset voivat kertoa
esim. liian vähäisestä nesteestä, kuitujen vähäisyydestä, ruokayliherkkyyksistä
tai suoliston bakteerikannan häiriöstä. Jatkuva ripuli taas voi altistaa
ravinnevajeille ja johtaa heikentyneeseen kuntoon. Varmista siis, että juot
riittävästi ja saat ruuastasi tarpeeksi kuituja.
Vettä tulisi juoda päivittäin vähintään kaksi litraa ja
kuituja tulisi saada 25-30g päivässä. Riittävästi kuituja saat syömällä puoli kiloa
kasviksia päivässä, suosimalla täysjyvätuotteita ja tarvittaessa käyttämällä
kuituvalmisteita esim. psylliumia tai pellavansiemenrouhetta. Liian vähäisellä
kuidun saannilla saattaa olla yhteys jopa hormonitoiminnan häiriöihin. Kuidut
ovat hyvien suolistobakteerien ravintoa, ja liian vähäinen kuidunsaanti saa
huonot bakteerit juhlimaan.
Hyvä ja ravinnerikas sekä tarpeeksi kuituja sisältävä
ruokavalio on siis suoliston terveyden kannalta tärkeää. Suolistosi tarvitsee
myös liikettä, joten muistathan liikkua säännöllisesti.
Miten muuten suolistoa voi auttaa? Harva meistä elää niin
stressitöntä elämää ja syö jatkuvasti niin puhdasta ruokaa, että pystyisimme
elämäntapojen kautta varmistamaan hyvien pöpöjen riittävän kasvun. Siksi hyvien
bakteerien vallanpito kannattaa turvata laadukkaan probioottivalmisteen
käytöllä. Yksi paketillinen probiootteja antaa apua siksi aikaa, kun niitä
käytetään. Probiootit eivät siis jää asumaan suolistoon. Ruuansulatusta
kannattaa tukea ruuansulatusentsyymeillä, mikä on kaikkein lempein tapa auttaa
ruokaa sulamaan. Jos haponeritys on heikentynyt, voi ruuansulatuksen apuna
kokeilla myös suolahappovalmistetta eli betaiinihydrokloridia. Suolahappolisää
ei kuitenkaan saa käyttää, jos sinulla on närästystä, refluksitauti,
ruokatorven tulehdus, vatsahaava, pohjukaissuolihaava tai erityisen herkkä
vatsa.
Pidä hyvää huolta masustasi!
Kommentit
Lähetä kommentti