Siirry pääsisältöön

VATSASI KERTOO HYVINVOINNISTASI


Vatsan ja suoliston hyvinvoinnilla on valtava merkitys terveydelle. Vatsaongelmat kertovat jonkin olevan pielessä. Usein ongelmien syypää ei ole itse suolistossa, vaan siinä mitä pistät suuhusi. Toisinaan syömäsi ruuat yhdistettynä muihin tekijöihin ovat saattaneet laittaa suolistosi sellaiseen kuntoon, ettei maitohyllystä löytyvä ruuansulatusjugurtti siihen auta.

Vatsaongelmat ovat yleisiä, mutta eivät normaaleja. Vatsa saattaa kipuilla, turvottaa tai olla vuoroin löysällä ja vuoroin kovalla. Tämä ei ole normaalia. Yleisimpiä vatsaongelmia ovat ilmavaivat, vatsan turvotus ja ummetus.

Hyvin usein painonpudottajilla käy niin, että puhtaasta ruokavaliosta ja teoriassa sopivasta kalorimäärästä huolimatta paino ei tipu. Toisinaan vatsan seutu voi ruuansulatusongelmien ja sopimattomien ruoka-aineiden jatkuvan syömisen tuloksena olla niin turvoksissa ja nesteinen, että kun korjausliike on saatu tehtyä, vyötärönympärys humahtaa alaspäin jopa viikossa. Rasvanpolttokin helpottuu tämän jälkeen merkittävästi, vaikka ruokavalion ruokamäärää ei muuteta.

Suoliston ongelmat lisäävät stressihormonin eritystä, jonka jäljet näkyvät etenkin vyötäröllä. Huono bakteerikanta ja suoliston lisääntynyt läpäisevyys hankaloittavat käytettyjen hormonien, kuten estrogeenien, poistumista elimistöstä. Tämä puolestaan voi näkyä alavartalon rasvan kertymisenä. Suolisto-ongelmat voivat aiheuttaa myös kilpirauhasen toiminnan hidastumista, jolloin aineenvaihdunta hidastuu, rasvanpoltto hankaloituu ja lihomista voi tapahtua, vaikka ruokavalion energiamäärä olisi laskennallisesti miinuksella.

Aina suoliston hätähuudot eivät kohdistu vatsan ongelmiin, jolloin oireilun alkusyytä ei tule selvitettyä. Harva tulee ajatelleeksi, että esim. nivelkivut, krooninen väsymys, astma, nesteen kertyminen, mielialan vaihtelut, krooninen tai allerginen nuha, nenän tukkoisuus, jatkuva lämpöily, toistuvat flunssat, migreeni, päänsärky, hilse, ihottumat ja iho-ongelmat voivat olla lähtöisin suolisto-ongelmista. Immuunipuolustus ja hormonitoiminta ovat riippuvaisia suoliston hyvästä kunnosta.
Ruuansulatus on tapahtuma, jota hermosto ja hormonit koordinoivat. Mahanesteen, entsyymien ja sappinesteen avulla ruokaa muokataan kehollesi käyttökelpoiseen muotoon. Ideaalitilanteessa koko tapahtuma toimii vaivattomasti.
 
Mutta mitä tapahtuu kaiken kiireen ja stressin myötä? Huonosti. Mahanesteen eritys heikkenee, minkä myötä entsyymienkin eritys vähenee. Stressi muuttaa myös suoliston bakteerikantaa huonompaan suuntaan. Heikentynyt suolahapon ja entsyymien eritys voi aiheuttaa monenlaisia ongelmia.

Suolistostasi löytyy myös paljon erilaisia bakteereja. Hyvät bakteerit edistävät terveyttäsi ja huonot häiritsevät. Jos huonot bakteerit pääsevät valloille, on seurauksena monenlaisia vaivoja. Ja taas kerran, oireilu voi tapahtua myös jossain ihan muualla kuin vatsassa.
   
Ummetus ja ripuli ovat ilmavaivojen ja muiden vatsavaivojen lailla yleisiä, mutta eivät normaaleja vatsaongelmia. Vatsan ei kuulu jumittaa niin, että isolla asialla käydään vain kerran pari viikossa. Päivittäiset varpusparvet eivät ole sen parempi ilmiö. Vatsan tulisi toimia päivittäin 1-3 kertaa. Tuotoksen tulisi muistuttaa makkaraa ja tulla ulos yhtä helposti kuin hammastahnatuubista puristettava tahna. Muunlaiset koostumukset voivat kertoa esim. liian vähäisestä nesteestä, kuitujen vähäisyydestä, ruokayliherkkyyksistä tai suoliston bakteerikannan häiriöstä. Jatkuva ripuli taas voi altistaa ravinnevajeille ja johtaa heikentyneeseen kuntoon. Varmista siis, että juot riittävästi ja saat ruuastasi tarpeeksi kuituja.

Vettä tulisi juoda päivittäin vähintään kaksi litraa ja kuituja tulisi saada 25-30g päivässä. Riittävästi kuituja saat syömällä puoli kiloa kasviksia päivässä, suosimalla täysjyvätuotteita ja tarvittaessa käyttämällä kuituvalmisteita esim. psylliumia tai pellavansiemenrouhetta. Liian vähäisellä kuidun saannilla saattaa olla yhteys jopa hormonitoiminnan häiriöihin. Kuidut ovat hyvien suolistobakteerien ravintoa, ja liian vähäinen kuidunsaanti saa huonot bakteerit juhlimaan.

Hyvä ja ravinnerikas sekä tarpeeksi kuituja sisältävä ruokavalio on siis suoliston terveyden kannalta tärkeää. Suolistosi tarvitsee myös liikettä, joten muistathan liikkua säännöllisesti.

Miten muuten suolistoa voi auttaa? Harva meistä elää niin stressitöntä elämää ja syö jatkuvasti niin puhdasta ruokaa, että pystyisimme elämäntapojen kautta varmistamaan hyvien pöpöjen riittävän kasvun. Siksi hyvien bakteerien vallanpito kannattaa turvata laadukkaan probioottivalmisteen käytöllä. Yksi paketillinen probiootteja antaa apua siksi aikaa, kun niitä käytetään. Probiootit eivät siis jää asumaan suolistoon. Ruuansulatusta kannattaa tukea ruuansulatusentsyymeillä, mikä on kaikkein lempein tapa auttaa ruokaa sulamaan. Jos haponeritys on heikentynyt, voi ruuansulatuksen apuna kokeilla myös suolahappovalmistetta eli betaiinihydrokloridia. Suolahappolisää ei kuitenkaan saa käyttää, jos sinulla on närästystä, refluksitauti, ruokatorven tulehdus, vatsahaava, pohjukaissuolihaava tai erityisen herkkä vatsa.

Pidä hyvää huolta masustasi!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

VÄSYTTÄÄKÖ RUOKAILUN JÄLKEEN?

NYT RULLATAAN!

Kiristää ja kipuilee, pitäisikö mennä hierojalle? Venyttely ei tuota tulosta, liikkuvuus ei parane eikä jäykkyydet lähde. Mitä jos hankkisit itsellesi rullan? Voit säästyä parhaimmassa tapauksessa hierontakäynneiltä ja mikä parasta, voit rullailla milloin vaan ilman ajanvarausta ja ihan ilmaiseksi.
Suurimmalla osalla meistä on, ainakin joskus, lihaksissaan triggerpisteitä eli ärtyneitä kipukohtia. Varsinkin liikkumattomuus ja liika istuminen aiheuttaa lihasten jumiutumista ja huonoa toimivuutta. Mutta näin käy myös aktiivisen liikunnan harrastajankin, mikäli ei satsata kehonhuoltoon. Rullauksella saadaan avattua näitä jumitiloja ja sitä myöten parannetaan kehon liikkuvuutta, mutta myös lihasten voimantuottokykyä.
Vaikka sinulla ei olisi kiputiloja eikä liikkuvuusongelmia, suosittelen silti käyttämään rullausta. Paremman voimantuoton lisäksi rullaus vähentää lihaskipuja, auttaa palautumisessa ja parantaa jopa ryhtiä. Kehonhuoltoa ei siis pidä aloittaa vasta kipujen ilmaannuttua.

Rull…

PALJONKO PITÄÄ SYÖDÄ?

Nyt ei puhuta laihduttamisesta eikä lihasmassan kasvattamisesta, vaan yleisesti päivittäisestä energiantarpeesta.
Kaikki tarvitsevat energiaa, vaikka tarkempi määrä onkin yksilöllistä. Energian tarve on se määrä energiaa, joka pitää kehosi painon, koostumuksen ja fyysisen aktiivisuutesi hyvää terveyttä ylläpitävällä tasolla. Tarvitset energiaa perusaineenvaihduntaan (jotta sydän sykkii, keuhkot toimivat, entsyymejä ja hormoneja syntyy jne.), ruoan aiheuttamaan lämmöntuottoon, liikkumiseen ja kaikkeen muuhun tekemiseen. Energiantarpeeseen vaikuttaa mm. sukupuoli, ikä, paino, lihasmassa ja liikunnan määrä. Mitä nuorempi, mitä enemmän lihasmassaa, mitä enemmän painoa ja mitä enemmän liikkuu, sitä suurempi on perusaineenvaihdunta ja sitä suurempi on päivittäinen energiantarve.
Suurin osa energiastasi kuluu perusaineenvaihduntaan ja kun tähän lisätään fyysinen aktiivisuutesi, saadaan päivittäinen energiantarpeesi. Kokonaisuuteen vaikuttaa paljon muukin päivän aktiivisuus kuin liikunta, ku…