Siirry pääsisältöön

ELINTÄRKEÄT LIHAKSET



Tykkäätkö lenkkeillä ja jättää kuntosaliharjoitukset väliin? Nyt kannattaisi miettiä uudestaan.

Lihasmassan hupeneminen saattaa alkaa jo kolmekymppisenä. Ei niinkään perusaktiivisten, mutta juurikin niiden sohvaperunoiden. Ennen eläkeikää kestävyys- ja lihaskunto ovat molemmat tärkeitä hyvinvoinnin kannalta, mutta tämän jälkeen lihaskunto muuttuu tärkeämmäksi. Ilman lihasvoimaa alkaa tuolista ja sängystä nouseminen hankaloitua ja portaatkin tuntumaan ylivoimaiselta. Valitettavasti emme aina ymmärrä lihaksistomme merkitystä ennen kuin terveys alkaa rakoilla.

Lihaskuntoharjoittelun on todettu parantavan sokeriaineenvaihduntaa eli pienentävän riskiä sairastua 2 tyypin diabetekseen. Lihaskunto myös vähentää verenkiertoelimistön sairauksien riskitekijöitä. Lihaskunnon vaikutus voi siis olla merkittäväkin sydämen terveydelle. Parhaat terveydelliset hyödyt saadaan yhdistämällä kestävyyskunto- sekä lihaskuntoharjoittelu. Lihaskunnon tärkeimmät hyödyt tulevat kuitenkin esiin vasta iän karttuessa. On havaittu, että heikko lihaskunto jopa kolminkertaistaa ennenaikaisen kuoleman riskin.

Hyvät uutiset! Ehdit vielä vaikka viisikymppisenäkin, tai yli, treenata lihaksesi kuntoon. Muutaman kuukauden voimaharjoittelulla saa kasvatettua lihasvoimaa 20%. Pelkkä lihaskoko ei kuitenkaan riitä, vaan niitä pitää myös käyttää!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

MITEN PRÄSSÄÄT?

Jalkaprässi on varmaan yksi suosituimmista kuntosalilaitteista jalkoja treenatessa. Laitetaan vaan jalat levylle ja työnnetään. Onko se näin yksinkertaista? Ei ihan. Jalkaprässi ei korvaa kyykkyjä. Vaikka tekisit kuinka syviä prässejä, ne eivät kehitä yhtä hyvin pakaralihaksia, vatsalihaksia ja monia muita tukilihaksia kuten kyykyt. Monelle jalkaprässi on kuitenkin hyvä etureisien lihasmassan harjoite, kun se tehdään lihastuntumalla eikä vain yritetä saada mahdollisimman paljon rautaa ylös pienellä liikeradalla. Jos haluat tasapainoiset jalkalihakset, tulee niitä treenata erilaisilla liikkeillä. Pelkkä jalkaprässi tai kyykkykään ei yksinään riitä. Miten jalkaprässillä sitten pitäisi treenata? Yksi huomioitava asia on se, miten jalat asetetaan levylle.   Asettamalla jalat keskelle lantion levyiseen asentoon saat parhaiten harjoitettua jalkoja tasapainoisesti sekä etu- että takareisien osalta. Jos taas asetat jalat leveämmälle, treenaat lähinnä lähentäjiä. Jo

PALJONKO PAINOJA?

Jos tangossa ei ole tarpeeksi rautaa, ei se lihas kasva. Mutta kuinka paljon on tarpeeksi? Paljonko nousee penkistä? Millä painolla kyykkäät? Mietitkö, että mitä väliä sillä on? Eikö se riitä, että lihaksissa tuntuu mukava polte? Miksi pitäisi pyrkiä joihinkin tiettyihin treenipainoihin? No esimerkiksi siksi, ettei kroppa kiinteydy ilman riittävää voimatasoa. Jos et ole juurikaan treenannut lihasvoimaa, huonoja uutisia: lihaksesi ovat unessa. Arkiaskareissa, juoksulenkillä ja jopa lihaskuntojumpissa lihaksesi käyttävät vain hitaita soluja. Nopeat lihassolut, ne voiman kasvattamisessa tärkeät, vain laiskottelevat. Et siis kiinteydy, eikä lihas kasva. Sinun on turha haaveilla pyöreistä pakaroista, erottuvista olkapäistä tai kivoista käsivarsista, ellet pysty liikuttelemaan riittävän isoja rautoja. Näin se vain on. Sporttisten muotojen lisäksi saat kasvaneesta voimasta ja lihasmassasta muutakin hyötyä. Aineenvaihduntasi tehostuu ja voit syödä enemmän lihomatta. Tyypillinen onge

PALJONKO PITÄÄ SYÖDÄ?

Nyt ei puhuta laihduttamisesta eikä lihasmassan kasvattamisesta, vaan yleisesti päivittäisestä energiantarpeesta. Kaikki tarvitsevat energiaa, vaikka tarkempi määrä onkin yksilöllistä. Energian tarve on se määrä energiaa, joka pitää kehosi painon, koostumuksen ja fyysisen aktiivisuutesi hyvää terveyttä ylläpitävällä tasolla. Tarvitset energiaa perusaineenvaihduntaan (jotta sydän sykkii, keuhkot toimivat, entsyymejä ja hormoneja syntyy jne.), ruoan aiheuttamaan lämmöntuottoon, liikkumiseen ja kaikkeen muuhun tekemiseen. Energiantarpeeseen vaikuttaa mm. sukupuoli, ikä, paino, lihasmassa ja liikunnan määrä. Mitä nuorempi, mitä enemmän lihasmassaa, mitä enemmän painoa ja mitä enemmän liikkuu, sitä suurempi on perusaineenvaihdunta ja sitä suurempi on päivittäinen energiantarve. Suurin osa energiastasi kuluu perusaineenvaihduntaan ja kun tähän lisätään fyysinen aktiivisuutesi, saadaan päivittäinen energiantarpeesi. Kokonaisuuteen vaikuttaa paljon muukin päivän aktiivisuus kuin l