Syöminen tunneasia?
Tunteet vaikuttavat mitä, milloin ja miksi syömme. Osa syö suruunsa, toiset iloonsa ja jotkut yksinäisyyteen. Moni eksyy jääkaapille tekemisen puutteessa. Myös stressi voi saada syömään tavallista enemmän. Syömällä voidaan yrittää hakea helpotusta ahdistukseen ja masennukseen, valitettavasti yleensä syöpöttelyn jälkeen olo on entistä huonompi. Kuitenkin melkein jokaisen makeanhimon, iltasyöpöttelyn, tunnesyömisen, tapasyömisen ja stressisyömisen takaa löytyy epätasainen ateriarytmi.
Elimistö tarvitsee ruokaa tasaisin väliajoin
Säännöllinen syöminen pitää verensokeritason tasaisena ja olon energisenä. Näin on myös helpompi välttää huonoja valintoja ja liian suuria ruoka-annoksia. Säännöllisellä ruokarytmillä tarkoitetaan sitä, että syömme joka päivä suunnilleen yhtä monta ateriaa jokseenkin samoihin aikoihin. Tärkeintä on välttää liian pitkiä ateriavälejä, mutta aterioiden välissä tulee myös olla selkeitä aikoja, jolloin ei syödä. Ateriarytmin lisäksi ruuan laatu ja määrä ovat tärkeitä. Aterioilla tulee syödä niin hyvin, että sillä pärjää hyvin seuraavaan ateriaan asti. Säännöllinen ateriarytmi on apu myös painonhallinnassa siten, että mieliteon tullessa tietää, onko aika syödä vai ei. Painonhallinassa on oleellisinta osata erottaa todellinen nälkä mieliteosta.
Laatu ja määrä
Huonolaatuinen ruoka ei pidä nälkää ja liian vähäinen ruokamäärä ei yksinkertaisesti riitä kylläisyyden pitoon.
Ruuan laadussa tulee huomoida kasvisten syöminen, sopiva proteiininmäärä aterioilla, omaan elintapaan sopiva hiilihydraatin määrä sekä rasvan saanti. Perusrytminen aamiainen. lounas, välipala, päivällinen ja iltapala on hyvä, mutta ei ainoa mahdollinen. Keskeisintä seuraavan aterian ajoittamisesta on se, kun uusi nälkä on vasta aluillaan eikä ole äitynyt vielä suureksi. Jos nälän päästää liian kovaksi, se saattaa jäädä häiritsemään loppupäiväksi liiallisena nälkänä ja mielitekoina. Puolet päivän energiasta tulisi olla syötynä hereilläolomme puolivälissä.
Ateriat
Päivän ruokamäärä olisi hyvä jakaa kolmelle pääaterialle, aamianen, lounas, päivällinen sekä iltapalalle ja tarpeen mukaan 1-3 välipalalle. Aamainen on tärkeä ateria ja sen syöminen kannattaa opetella. Yön jäljiltä tyhjenneet energiavarastot tulee täydentää, jotta päivä käynnistyy. Lounaalla tankataan energiavarastot iltapäivää varten. Jos ei syö kunnon lounasta, olo voi olla väsynyt iltapäivällä ja liikunta voi tuntua tuskaiselta ajatukselta. Päivällinen on päivän toinen lämmin ateria. Iltapala auttaa täyttämään päivän aikana kuluneet energiavarastot ja saamaan rakennusaineita yön ajaksi. Jos illalla on kiljuva nälkä ja joudut syömään koko ajan, olet syönyt päivällä aivan liian vähän! Väipalat täydentävät ateriarytmiä.
Syödä voi monella tyylillä, mutta keho jaksaa parhaiten kun se saa tasaisesti energiaa pitkin päivän. Pitkät paastot tai jatkuva syöminen ovat iso haaste elimistölle.
Tunteet vaikuttavat mitä, milloin ja miksi syömme. Osa syö suruunsa, toiset iloonsa ja jotkut yksinäisyyteen. Moni eksyy jääkaapille tekemisen puutteessa. Myös stressi voi saada syömään tavallista enemmän. Syömällä voidaan yrittää hakea helpotusta ahdistukseen ja masennukseen, valitettavasti yleensä syöpöttelyn jälkeen olo on entistä huonompi. Kuitenkin melkein jokaisen makeanhimon, iltasyöpöttelyn, tunnesyömisen, tapasyömisen ja stressisyömisen takaa löytyy epätasainen ateriarytmi.
Elimistö tarvitsee ruokaa tasaisin väliajoin
Säännöllinen syöminen pitää verensokeritason tasaisena ja olon energisenä. Näin on myös helpompi välttää huonoja valintoja ja liian suuria ruoka-annoksia. Säännöllisellä ruokarytmillä tarkoitetaan sitä, että syömme joka päivä suunnilleen yhtä monta ateriaa jokseenkin samoihin aikoihin. Tärkeintä on välttää liian pitkiä ateriavälejä, mutta aterioiden välissä tulee myös olla selkeitä aikoja, jolloin ei syödä. Ateriarytmin lisäksi ruuan laatu ja määrä ovat tärkeitä. Aterioilla tulee syödä niin hyvin, että sillä pärjää hyvin seuraavaan ateriaan asti. Säännöllinen ateriarytmi on apu myös painonhallinnassa siten, että mieliteon tullessa tietää, onko aika syödä vai ei. Painonhallinassa on oleellisinta osata erottaa todellinen nälkä mieliteosta.
Laatu ja määrä
Huonolaatuinen ruoka ei pidä nälkää ja liian vähäinen ruokamäärä ei yksinkertaisesti riitä kylläisyyden pitoon.
Ruuan laadussa tulee huomoida kasvisten syöminen, sopiva proteiininmäärä aterioilla, omaan elintapaan sopiva hiilihydraatin määrä sekä rasvan saanti. Perusrytminen aamiainen. lounas, välipala, päivällinen ja iltapala on hyvä, mutta ei ainoa mahdollinen. Keskeisintä seuraavan aterian ajoittamisesta on se, kun uusi nälkä on vasta aluillaan eikä ole äitynyt vielä suureksi. Jos nälän päästää liian kovaksi, se saattaa jäädä häiritsemään loppupäiväksi liiallisena nälkänä ja mielitekoina. Puolet päivän energiasta tulisi olla syötynä hereilläolomme puolivälissä.
Ateriat
Päivän ruokamäärä olisi hyvä jakaa kolmelle pääaterialle, aamianen, lounas, päivällinen sekä iltapalalle ja tarpeen mukaan 1-3 välipalalle. Aamainen on tärkeä ateria ja sen syöminen kannattaa opetella. Yön jäljiltä tyhjenneet energiavarastot tulee täydentää, jotta päivä käynnistyy. Lounaalla tankataan energiavarastot iltapäivää varten. Jos ei syö kunnon lounasta, olo voi olla väsynyt iltapäivällä ja liikunta voi tuntua tuskaiselta ajatukselta. Päivällinen on päivän toinen lämmin ateria. Iltapala auttaa täyttämään päivän aikana kuluneet energiavarastot ja saamaan rakennusaineita yön ajaksi. Jos illalla on kiljuva nälkä ja joudut syömään koko ajan, olet syönyt päivällä aivan liian vähän! Väipalat täydentävät ateriarytmiä.
Syödä voi monella tyylillä, mutta keho jaksaa parhaiten kun se saa tasaisesti energiaa pitkin päivän. Pitkät paastot tai jatkuva syöminen ovat iso haaste elimistölle.
Kommentit
Lähetä kommentti