Siirry pääsisältöön

ONKO NORMAALIA VOIDA HUONOSTI?




Meidän elimistö on suunniteltu niin hienosti, että se jaksaa kohtuullisesti kroonista stressiä aika pitkään ilman koneen piiputtamista. Alamäki alkaa, kun kuormitustekijöitä on liikaa palautumiskapasiteettiin nähden tai stressinsietokyky alenee syystä tai toisesta.

Koska nykyisin kaikilla tuntuu olevan kiire, olemme ehkä tiedostamattamme hyväksyneet sen, että on normaalia voida vähän huonosti. On normaalia, ettei ehdi tehdä asioita joista nauttii ja että elämä koostuu jatkuvasta kiirehtimisestä paikasta toiseen. On normaalia, että tekee pääasiassa asioita, jotka helpottavat stressiä hetkeksi, kuten suklaan syöminen, olut tai lasi viiniä pitkän päivän jälkeen tai sohvalla löhöäminen väsyksissä kun ei jaksa muutakaan.

Hetkessä elämisen taito on monelle nykyisin täysin outo asia. Ärsykkeitä on niin paljon, että tähän hetkeen pysähtyminen tuntuu mahdottomalta. Älypuhelimet, sosiaalinen media ja jatkuvasti tavoitettavissa oleminen tekevät läsnä olevana olemisen haastavaksi. Lisäksi mielen luontainen liike vie meitä aina pohtimaan mennyttä tai tulevaa. Tässä tilassa emme usein ole hermoston näkökulmasta rentoutuneita, vaikka saatammekin mielessämme kuvitella rentoutuvamme.

Helpoin tapa aktivoida kehon rentoutusreaktiota on tietoinen, keskittynyt ja rauhallinen hengitys. Yksi stressin tunnusmerkeistä on kiihtynyt, pinnallinen hengitys. Jos kiinnität huomiota hengitykseesi vaikkapa työpäivän aikana istuessasi koneen ääressä, saatat jopa huomata välillä pidättäväsi hengitystäsi.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

VÄSYTTÄÄKÖ RUOKAILUN JÄLKEEN?

PALJONKO PITÄÄ SYÖDÄ?

Nyt ei puhuta laihduttamisesta eikä lihasmassan kasvattamisesta, vaan yleisesti päivittäisestä energiantarpeesta.
Kaikki tarvitsevat energiaa, vaikka tarkempi määrä onkin yksilöllistä. Energian tarve on se määrä energiaa, joka pitää kehosi painon, koostumuksen ja fyysisen aktiivisuutesi hyvää terveyttä ylläpitävällä tasolla. Tarvitset energiaa perusaineenvaihduntaan (jotta sydän sykkii, keuhkot toimivat, entsyymejä ja hormoneja syntyy jne.), ruoan aiheuttamaan lämmöntuottoon, liikkumiseen ja kaikkeen muuhun tekemiseen. Energiantarpeeseen vaikuttaa mm. sukupuoli, ikä, paino, lihasmassa ja liikunnan määrä. Mitä nuorempi, mitä enemmän lihasmassaa, mitä enemmän painoa ja mitä enemmän liikkuu, sitä suurempi on perusaineenvaihdunta ja sitä suurempi on päivittäinen energiantarve.
Suurin osa energiastasi kuluu perusaineenvaihduntaan ja kun tähän lisätään fyysinen aktiivisuutesi, saadaan päivittäinen energiantarpeesi. Kokonaisuuteen vaikuttaa paljon muukin päivän aktiivisuus kuin liikunta, ku…

SYÖTKÖ LIIAN VÄHÄN?

Luulitko, että mitä vähemmän syöt, sitä tehokkaammin laihdut? Totuus on se, että liian vähäisen syömisen seurauksena painonpudotus voi tyssätä heti alkuunsa tai ainakin hidastua oleellisesti. Lihasmassasta on turha haaveillakaan liian vähäisellä syömisellä.
Kun kehosi huomaa, että ravintoa on saatavilla liian niukasti, se tarrautuu jäljellä oleviin energiavarastoihinsa kaikin keinoin. Elimistösi menee niin sanotusti säästöliekille. Säästöliekissä energiankulutus vähenee ja aineenvaihdunta hidastuu eikä paino tällöin putoa. Kaikki ylimääräinen liike vähenee ja sitä myötä myös kulutus heikkenee. Aineenvaihdunnan hidastuessa keho ei suostu enää luovuttamaan rasvaa, vaan alkaa ottaa energiaa mm. lihaksista. Yleisin ja suurin virhe painonpudottajille on tässä tilanteessa vähentää kaloreita entisestään.
Liian vähäisen syömisen vuoksi lihasmassasi katoaa ja syömiseen liittyvät mielitekosi kasvavat. Jos saat energiaa syömisistäsi liian vähän, liikkuminenkaan ei huvita. Varoituskellojen pitäi…