Siirry pääsisältöön

ONKO NORMAALIA VOIDA HUONOSTI?




Meidän elimistö on suunniteltu niin hienosti, että se jaksaa kohtuullisesti kroonista stressiä aika pitkään ilman koneen piiputtamista. Alamäki alkaa, kun kuormitustekijöitä on liikaa palautumiskapasiteettiin nähden tai stressinsietokyky alenee syystä tai toisesta.

Koska nykyisin kaikilla tuntuu olevan kiire, olemme ehkä tiedostamattamme hyväksyneet sen, että on normaalia voida vähän huonosti. On normaalia, ettei ehdi tehdä asioita joista nauttii ja että elämä koostuu jatkuvasta kiirehtimisestä paikasta toiseen. On normaalia, että tekee pääasiassa asioita, jotka helpottavat stressiä hetkeksi, kuten suklaan syöminen, olut tai lasi viiniä pitkän päivän jälkeen tai sohvalla löhöäminen väsyksissä kun ei jaksa muutakaan.

Hetkessä elämisen taito on monelle nykyisin täysin outo asia. Ärsykkeitä on niin paljon, että tähän hetkeen pysähtyminen tuntuu mahdottomalta. Älypuhelimet, sosiaalinen media ja jatkuvasti tavoitettavissa oleminen tekevät läsnä olevana olemisen haastavaksi. Lisäksi mielen luontainen liike vie meitä aina pohtimaan mennyttä tai tulevaa. Tässä tilassa emme usein ole hermoston näkökulmasta rentoutuneita, vaikka saatammekin mielessämme kuvitella rentoutuvamme.

Helpoin tapa aktivoida kehon rentoutusreaktiota on tietoinen, keskittynyt ja rauhallinen hengitys. Yksi stressin tunnusmerkeistä on kiihtynyt, pinnallinen hengitys. Jos kiinnität huomiota hengitykseesi vaikkapa työpäivän aikana istuessasi koneen ääressä, saatat jopa huomata välillä pidättäväsi hengitystäsi.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

MITEN PRÄSSÄÄT?

Jalkaprässi on varmaan yksi suosituimmista kuntosalilaitteista jalkoja treenatessa. Laitetaan vaan jalat levylle ja työnnetään. Onko se näin yksinkertaista? Ei ihan. Jalkaprässi ei korvaa kyykkyjä. Vaikka tekisit kuinka syviä prässejä, ne eivät kehitä yhtä hyvin pakaralihaksia, vatsalihaksia ja monia muita tukilihaksia kuten kyykyt. Monelle jalkaprässi on kuitenkin hyvä etureisien lihasmassan harjoite, kun se tehdään lihastuntumalla eikä vain yritetä saada mahdollisimman paljon rautaa ylös pienellä liikeradalla. Jos haluat tasapainoiset jalkalihakset, tulee niitä treenata erilaisilla liikkeillä. Pelkkä jalkaprässi tai kyykkykään ei yksinään riitä. Miten jalkaprässillä sitten pitäisi treenata? Yksi huomioitava asia on se, miten jalat asetetaan levylle.   Asettamalla jalat keskelle lantion levyiseen asentoon saat parhaiten harjoitettua jalkoja tasapainoisesti sekä etu- että takareisien osalta. Jos taas asetat jalat leveämmälle, treenaat lähinnä lähentäjiä. Jo

PALJONKO PAINOJA?

Jos tangossa ei ole tarpeeksi rautaa, ei se lihas kasva. Mutta kuinka paljon on tarpeeksi? Paljonko nousee penkistä? Millä painolla kyykkäät? Mietitkö, että mitä väliä sillä on? Eikö se riitä, että lihaksissa tuntuu mukava polte? Miksi pitäisi pyrkiä joihinkin tiettyihin treenipainoihin? No esimerkiksi siksi, ettei kroppa kiinteydy ilman riittävää voimatasoa. Jos et ole juurikaan treenannut lihasvoimaa, huonoja uutisia: lihaksesi ovat unessa. Arkiaskareissa, juoksulenkillä ja jopa lihaskuntojumpissa lihaksesi käyttävät vain hitaita soluja. Nopeat lihassolut, ne voiman kasvattamisessa tärkeät, vain laiskottelevat. Et siis kiinteydy, eikä lihas kasva. Sinun on turha haaveilla pyöreistä pakaroista, erottuvista olkapäistä tai kivoista käsivarsista, ellet pysty liikuttelemaan riittävän isoja rautoja. Näin se vain on. Sporttisten muotojen lisäksi saat kasvaneesta voimasta ja lihasmassasta muutakin hyötyä. Aineenvaihduntasi tehostuu ja voit syödä enemmän lihomatta. Tyypillinen onge

PALJONKO PITÄÄ SYÖDÄ?

Nyt ei puhuta laihduttamisesta eikä lihasmassan kasvattamisesta, vaan yleisesti päivittäisestä energiantarpeesta. Kaikki tarvitsevat energiaa, vaikka tarkempi määrä onkin yksilöllistä. Energian tarve on se määrä energiaa, joka pitää kehosi painon, koostumuksen ja fyysisen aktiivisuutesi hyvää terveyttä ylläpitävällä tasolla. Tarvitset energiaa perusaineenvaihduntaan (jotta sydän sykkii, keuhkot toimivat, entsyymejä ja hormoneja syntyy jne.), ruoan aiheuttamaan lämmöntuottoon, liikkumiseen ja kaikkeen muuhun tekemiseen. Energiantarpeeseen vaikuttaa mm. sukupuoli, ikä, paino, lihasmassa ja liikunnan määrä. Mitä nuorempi, mitä enemmän lihasmassaa, mitä enemmän painoa ja mitä enemmän liikkuu, sitä suurempi on perusaineenvaihdunta ja sitä suurempi on päivittäinen energiantarve. Suurin osa energiastasi kuluu perusaineenvaihduntaan ja kun tähän lisätään fyysinen aktiivisuutesi, saadaan päivittäinen energiantarpeesi. Kokonaisuuteen vaikuttaa paljon muukin päivän aktiivisuus kuin l