Siirry pääsisältöön

PÖMPÖTTÄÄKÖ?



Syöt mielestäsi terveellisesti, harrastat runsaasti liikuntaa ja puurrat ahkerasti vatsalihasliikkeitä viikko toisensa jälkeen. Vatsan pömpötys vaan ei katoa. Miten ihmeessä sen saa litistymään? Terveellinen ja riittävä ravinto sekä liikunta ovat tie litteään vatsaan, mutta tiellä saattaa olla rasvan lisäksi muitakin esteitä. 

Sokerin aiheuttama pömppö on yhä tavallisempi ongelma ja johtuu huonosta ravinnosta kuten makeisista, pikaruuasta, leivonnaisista ja muista nopeista hiilihydraateista. Sokerista turvonnutta vatsaa ei voi hikoilla pois, se pitää syödä pieneksi. Ylenpalttinen nopeiden hiilihydraattien syöminen johtaa verensokerin, mielialojen ja vireystilan heittelyyn, joka naisilla ilmenee mm. alakuloisuutena, masentuneisuutena ja haluttomuutena. Elimistö on siinä tilassa, että hiilihydraattivarastot ovat täynnä, ja tällöin rasva alkaa varastoitua. Sokerivapaa ravinto tekee tyytyväiseksi niin vatsan kuin mielenkin.

Oletko ollut siinä uskossa, että vatsarutistuksilla saisi litteän vatsan? Kuitenkaan satojenkaan rutistusten sarjat eivät tuota tulosta edes kuukausien saatossa. Yleisimmät vatsalihasliikkeet harjoittavat suoria ja vinoja vatsalihaksia, mutta vain syvien vatsalihasten treenaaminen auttaa saamaan litteämmän vatsan. Heikot syvät vatsalihakset aiheuttavat vatsan pömpötystä, huonoa ryhtiä ja keskivartalon tuen pettämistä vaativissa asennoissa. 

Turpoaako vatsasi aterian jälkeen? Huonosti toimiva ruuansulatus on yleisempi turvotuksen ja väsymyksen syy kuin moni arvaakaan. Mikäli ruuansulatusentsyymejä ei ole riittävästi, ruoka ei sula ja se jää kuormittamaan suolistoa ja koko elimistöä. Suolisto ei myöskään tykkää stressistä, saati jatkuvasta paikallaan nököttämisestä.

Hormonit vaikuttavat siihen, mihin rasva kehossamme kerääntyy. Kun elimistön hormonitasapaino järkkyy, näkyy tämä mm. kehossa rasvan varastoitumisena. Ruokavaliolla, liikunnalla, stressin ja unen määrällä ja ylipäätänsä elämäntyylillä on vaikutusta hormonitasapainoon. Stressi kerää rasvaa vatsaan. Vaikka olo tuntuisi stressittömältä, voi keho olla jostain syystä stressaantunut esim. univajeen, liian pitkien työpäivien, liiallisen liikunnan tai väärän ruokavalion takia.

Vatsalihakset erkaantuvat raskauden aikana kasvavan kohdun tieltä. Aina erkaantuma ei palaudu synnytyksen jälkeenkään, vaan vatsa voi jäädä pysyvästi pömpöttämään ja keskikehon hallinta heikoksi. Jos palautumista ei tapahdu, oikeanlainen harjoittelu auttaa vatsalihasten normalisoinnissa. Erkaantumaa ja sen aiheuttamia vaivoja voi olla, vaikka synnytyksestä olisi jo vuosia aikaa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

VÄSYTTÄÄKÖ RUOKAILUN JÄLKEEN?

NYT RULLATAAN!

Kiristää ja kipuilee, pitäisikö mennä hierojalle? Venyttely ei tuota tulosta, liikkuvuus ei parane eikä jäykkyydet lähde. Mitä jos hankkisit itsellesi rullan? Voit säästyä parhaimmassa tapauksessa hierontakäynneiltä ja mikä parasta, voit rullailla milloin vaan ilman ajanvarausta ja ihan ilmaiseksi.
Suurimmalla osalla meistä on, ainakin joskus, lihaksissaan triggerpisteitä eli ärtyneitä kipukohtia. Varsinkin liikkumattomuus ja liika istuminen aiheuttaa lihasten jumiutumista ja huonoa toimivuutta. Mutta näin käy myös aktiivisen liikunnan harrastajankin, mikäli ei satsata kehonhuoltoon. Rullauksella saadaan avattua näitä jumitiloja ja sitä myöten parannetaan kehon liikkuvuutta, mutta myös lihasten voimantuottokykyä.
Vaikka sinulla ei olisi kiputiloja eikä liikkuvuusongelmia, suosittelen silti käyttämään rullausta. Paremman voimantuoton lisäksi rullaus vähentää lihaskipuja, auttaa palautumisessa ja parantaa jopa ryhtiä. Kehonhuoltoa ei siis pidä aloittaa vasta kipujen ilmaannuttua.

Rull…

PALJONKO PITÄÄ SYÖDÄ?

Nyt ei puhuta laihduttamisesta eikä lihasmassan kasvattamisesta, vaan yleisesti päivittäisestä energiantarpeesta.
Kaikki tarvitsevat energiaa, vaikka tarkempi määrä onkin yksilöllistä. Energian tarve on se määrä energiaa, joka pitää kehosi painon, koostumuksen ja fyysisen aktiivisuutesi hyvää terveyttä ylläpitävällä tasolla. Tarvitset energiaa perusaineenvaihduntaan (jotta sydän sykkii, keuhkot toimivat, entsyymejä ja hormoneja syntyy jne.), ruoan aiheuttamaan lämmöntuottoon, liikkumiseen ja kaikkeen muuhun tekemiseen. Energiantarpeeseen vaikuttaa mm. sukupuoli, ikä, paino, lihasmassa ja liikunnan määrä. Mitä nuorempi, mitä enemmän lihasmassaa, mitä enemmän painoa ja mitä enemmän liikkuu, sitä suurempi on perusaineenvaihdunta ja sitä suurempi on päivittäinen energiantarve.
Suurin osa energiastasi kuluu perusaineenvaihduntaan ja kun tähän lisätään fyysinen aktiivisuutesi, saadaan päivittäinen energiantarpeesi. Kokonaisuuteen vaikuttaa paljon muukin päivän aktiivisuus kuin liikunta, ku…