Siirry pääsisältöön

+40 NAISET JA TERVEYS


Naisten keskuudessa elää sitkeästi ajatus kiinteytymisestä ilman kauheita lihaksia. Sinänsä huvittavaa, sillä lihakset eivät kasva vahingossa eikä sellaista ilmiötä kuin "kiinteytyminen" ole oikeasti olemassakaan.

Luettelo kehon vanhenemisilmiöistä on karua luettavaa. Kun ihminen ohittaa 40 ikävuoden rajan hänen lihasvoimansa alkavat heiketä, kehon rasvaton massa vähenee, perusaineenvaihdunta hidastuu, kehon rasvaprosentti kasvaa, hapenottokyky laskee, korkeiden verensokereitten sietokyky heikkenee, luun tiheys laskee, reaktiokyky heikkenee, liikkuvuus heikkenee, sydämen maksimisyke laskee ja liikunnasta palautumisaika pitenee.

Naisen elimistön estrogeenituotanto alkaa vähentyä jo alle 40-vuotiaana. Elimistön vähenevä estrogeenipitoisuus jouduttaa verenkierto- ja hengityselimistön kunnon laskua, lihasvoiman heikkenemistä, luiden haurastumista sekä painon nousua, erityisesti liikuntaa harrastamattomilla naisilla. Nämä kaikki lisäävät riskiä sairastua sepelvaltimotautiin, aikuisiän diabetekseen ja osteoporoottisiin luunmurtumiin.

Kun ihminen vanhenee, hänen solunsa menettävät kykyään korjata itseään, ja ne alkavat useammin kuolla kuin uudistua. Tämä on pääasiallinen syy siihen, että iän myötä ihminen alkaa menettää lihasmassaansa ja tuntee väsyvänsä aiempaa helpommin.

Kelloa on mahdollista kääntää tikittämän takaisinpäin. Onneksi on olemassa keinoja, joilla kehon vanhenemismuutoksia voi hidastaa ja estää. Yksi parhaista on painoharjoittelu. Jos et aiemmin ole treenannut painoilla, nyt viimeistään on korkea aika aloittaa. 

Säännöllisellä liikunnalla on myös voimakas tulehdusta ja elimistön hapetusstressiä vähentävä vaikutus. Liikunta tukee terveyttä ja omalta osaltaan ehkäisee ennalta monia sairauksia, joita pidetään iän karttuessa luonnostaan lankeavina. Säännöllinen liikunta toimii myös elämäntapastressin tehokkaana purkajana.

Lihaskunto ja -massa ovat tärkeimmät tekijät, jotka vaikuttavat kehosi vanhenemiseen. Lihasmassan määrän vähentyessä kehossa aineenvaihdunta hidastuu, luiden tiheys ja hapenottokyky heikkenevät. Lisäksi lihasmassan määrän vähenemisellä on vaikutusta sokeriaineenvaihduntaan. Terveet lihakset pitävät vartalosi hyvännäköisenä, vilkastuttavat aineenvaihduntaa, saavat sinut tuntemaan itsesi nuoremmaksi — ja myös näyttämään nuoremmalta, koska kasvuhormonin tuotantosi vilkastuu (kasvuhormoni nostaa miesten testosteroni- ja naisten estrogeenitasoja). Sen lisäksi lihaskuntoharjoittelu vahvistaa tautien vastustuskykyä.

Kaikkein parhaimman terveydellisen hyödyn liikunnan harrastamisesta saat kun yhdistät painoharjoittelun esimerkiksi reippaaseen kävelyyn (tai uintiin, pyöräilyyn, rullaluisteluun, tanssiin ja niin edelleen). Tällöin myös vararasva alkaa palaa, ja lihasten osuus kehosta kasvaa.

Toisin kuin monet naiset kuvittelevat, vapailla käsipainoilla tai kuntosalilla tehty painoharjoittelu ei tee naisista miehekkäitä ja isoja; näkyviä kehonrakentajalihaksia ei nainen tavallisesti saa vahingossa kehittymään. Sen sijaan säännöllinen painoharjoittelu tekee naisista hyvännäköisiä ja energisiä. Se, mitä kutsumme kiinteytymiseksi, on tosiasiassa rasvamassan vähenemistä ja lihasmassan kasvamista!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

MITEN PRÄSSÄÄT?

Jalkaprässi on varmaan yksi suosituimmista kuntosalilaitteista jalkoja treenatessa. Laitetaan vaan jalat levylle ja työnnetään. Onko se näin yksinkertaista? Ei ihan. Jalkaprässi ei korvaa kyykkyjä. Vaikka tekisit kuinka syviä prässejä, ne eivät kehitä yhtä hyvin pakaralihaksia, vatsalihaksia ja monia muita tukilihaksia kuten kyykyt. Monelle jalkaprässi on kuitenkin hyvä etureisien lihasmassan harjoite, kun se tehdään lihastuntumalla eikä vain yritetä saada mahdollisimman paljon rautaa ylös pienellä liikeradalla. Jos haluat tasapainoiset jalkalihakset, tulee niitä treenata erilaisilla liikkeillä. Pelkkä jalkaprässi tai kyykkykään ei yksinään riitä. Miten jalkaprässillä sitten pitäisi treenata? Yksi huomioitava asia on se, miten jalat asetetaan levylle.   Asettamalla jalat keskelle lantion levyiseen asentoon saat parhaiten harjoitettua jalkoja tasapainoisesti sekä etu- että takareisien osalta. Jos taas asetat jalat leveämmälle, treenaat lähinnä lähentäjiä. Jo

PALJONKO PAINOJA?

Jos tangossa ei ole tarpeeksi rautaa, ei se lihas kasva. Mutta kuinka paljon on tarpeeksi? Paljonko nousee penkistä? Millä painolla kyykkäät? Mietitkö, että mitä väliä sillä on? Eikö se riitä, että lihaksissa tuntuu mukava polte? Miksi pitäisi pyrkiä joihinkin tiettyihin treenipainoihin? No esimerkiksi siksi, ettei kroppa kiinteydy ilman riittävää voimatasoa. Jos et ole juurikaan treenannut lihasvoimaa, huonoja uutisia: lihaksesi ovat unessa. Arkiaskareissa, juoksulenkillä ja jopa lihaskuntojumpissa lihaksesi käyttävät vain hitaita soluja. Nopeat lihassolut, ne voiman kasvattamisessa tärkeät, vain laiskottelevat. Et siis kiinteydy, eikä lihas kasva. Sinun on turha haaveilla pyöreistä pakaroista, erottuvista olkapäistä tai kivoista käsivarsista, ellet pysty liikuttelemaan riittävän isoja rautoja. Näin se vain on. Sporttisten muotojen lisäksi saat kasvaneesta voimasta ja lihasmassasta muutakin hyötyä. Aineenvaihduntasi tehostuu ja voit syödä enemmän lihomatta. Tyypillinen onge

PALJONKO PITÄÄ SYÖDÄ?

Nyt ei puhuta laihduttamisesta eikä lihasmassan kasvattamisesta, vaan yleisesti päivittäisestä energiantarpeesta. Kaikki tarvitsevat energiaa, vaikka tarkempi määrä onkin yksilöllistä. Energian tarve on se määrä energiaa, joka pitää kehosi painon, koostumuksen ja fyysisen aktiivisuutesi hyvää terveyttä ylläpitävällä tasolla. Tarvitset energiaa perusaineenvaihduntaan (jotta sydän sykkii, keuhkot toimivat, entsyymejä ja hormoneja syntyy jne.), ruoan aiheuttamaan lämmöntuottoon, liikkumiseen ja kaikkeen muuhun tekemiseen. Energiantarpeeseen vaikuttaa mm. sukupuoli, ikä, paino, lihasmassa ja liikunnan määrä. Mitä nuorempi, mitä enemmän lihasmassaa, mitä enemmän painoa ja mitä enemmän liikkuu, sitä suurempi on perusaineenvaihdunta ja sitä suurempi on päivittäinen energiantarve. Suurin osa energiastasi kuluu perusaineenvaihduntaan ja kun tähän lisätään fyysinen aktiivisuutesi, saadaan päivittäinen energiantarpeesi. Kokonaisuuteen vaikuttaa paljon muukin päivän aktiivisuus kuin l