TARVITSEEKO LIIKUNNASSA OLLA TAVOITTEITA?

Yksi ryhmä on sitä mieltä, että liikunnan pitää olla kivaa, vapauttaa arjesta, töistä tai ties mistä ilman, että siinä on mitään tavoitteellista. Kunhan treenataan huvikseen. Ehkä näissä tapauksissa tavoitteista puhuminenkin ikään kuin tappaa kaiken liikkumisen nautinnon ja kaikesta liikkumisesta tulisi vain pakonomaista puurtamista.

Toinen ryhmä taas on sitä mieltä, että eihän mitään kannata edes tehdä ellei ole tavoitteita. Eihän silloin missään ole mitään järkeä! Miten voi kehittyä jos ei ole tavoitteita?

Itse olen sitä mieltä, että olipa tapasi liikkua miten tahansa luo itsellesi tavoite!

Tavoite kannustaa, kunhan se ei ole liian kaukainen. Jos rima on liian korkealla, into lopahtaa varmasti. Tavoite voi olla jokin yksi pienikin asia, jonka haluat tietyn ajan sisällä saavuttaa. Vaara liikuntamotivaation hiipumisesta on huomattavasti pienempi kuin itselleen on asettanut jonkin tavoitteen. Tavoite voi olla esim. kunnon parantaminen, lihasvoiman lisääminen, jonkin harjoitteen tai lajin oppiminen, hyötyliikunnan lisääminen, painon pudottaminen tai kehonmuokkaus. Tavoite voi olla mitä vaan mitä kukakin liikunnasta elämäänsä hakee.

Usein ihmisille käy niin, että liikunnasta innostuu ajoittain kovastikin ja sitten se syystä tai toisesta lopahtaa. Usein lopahtamisen syynä on motivaation puute. Motivaation puute taas johtuu usein siitä, että liikkumisella ei ole tavoitetta ja päämäärää. Liikkumisesta tulee onnistumisen kokemuksia kun pääsee asettamaansa tavoitteeseen ja tämä motivoi taas uuteen tavoitteeseen.

Mikä on sinun tavoitteesi?

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

MITEN PRÄSSÄÄT?

Jalkaprässi on varmaan yksi suosituimmista kuntosalilaitteista jalkoja treenatessa. Laitetaan vaan jalat levylle ja työnnetään. Onko se näin yksinkertaista? Ei ihan. Jalkaprässi ei korvaa kyykkyjä. Vaikka tekisit kuinka syviä prässejä, ne eivät kehitä yhtä hyvin pakaralihaksia, vatsalihaksia ja monia muita tukilihaksia kuten kyykyt. Monelle jalkaprässi on kuitenkin hyvä etureisien lihasmassan harjoite, kun se tehdään lihastuntumalla eikä vain yritetä saada mahdollisimman paljon rautaa ylös pienellä liikeradalla. Jos haluat tasapainoiset jalkalihakset, tulee niitä treenata erilaisilla liikkeillä. Pelkkä jalkaprässi tai kyykkykään ei yksinään riitä. Miten jalkaprässillä sitten pitäisi treenata? Yksi huomioitava asia on se, miten jalat asetetaan levylle. Asettamalla jalat keskelle lantion levyiseen asentoon saat parhaiten harjoitettua jalkoja tasapainoisesti sekä etu- että takareisien osalta. Jos taas asetat jalat leveämmälle, treenaat lähinnä lähentäjiä. Jo

Lue lisää

PALJONKO PAINOJA?

Jos tangossa ei ole tarpeeksi rautaa, ei se lihas kasva. Mutta kuinka paljon on tarpeeksi? Paljonko nousee penkistä? Millä painolla kyykkäät? Mietitkö, että mitä väliä sillä on? Eikö se riitä, että lihaksissa tuntuu mukava polte? Miksi pitäisi pyrkiä joihinkin tiettyihin treenipainoihin? No esimerkiksi siksi, ettei kroppa kiinteydy ilman riittävää voimatasoa. Jos et ole juurikaan treenannut lihasvoimaa, huonoja uutisia: lihaksesi ovat unessa. Arkiaskareissa, juoksulenkillä ja jopa lihaskuntojumpissa lihaksesi käyttävät vain hitaita soluja. Nopeat lihassolut, ne voiman kasvattamisessa tärkeät, vain laiskottelevat. Et siis kiinteydy, eikä lihas kasva. Sinun on turha haaveilla pyöreistä pakaroista, erottuvista olkapäistä tai kivoista käsivarsista, ellet pysty liikuttelemaan riittävän isoja rautoja. Näin se vain on. Sporttisten muotojen lisäksi saat kasvaneesta voimasta ja lihasmassasta muutakin hyötyä. Aineenvaihduntasi tehostuu ja voit syödä enemmän lihomatta. Tyypillinen onge

Lue lisää

PALJONKO PITÄÄ SYÖDÄ?

Nyt ei puhuta laihduttamisesta eikä lihasmassan kasvattamisesta, vaan yleisesti päivittäisestä energiantarpeesta. Kaikki tarvitsevat energiaa, vaikka tarkempi määrä onkin yksilöllistä. Energian tarve on se määrä energiaa, joka pitää kehosi painon, koostumuksen ja fyysisen aktiivisuutesi hyvää terveyttä ylläpitävällä tasolla. Tarvitset energiaa perusaineenvaihduntaan (jotta sydän sykkii, keuhkot toimivat, entsyymejä ja hormoneja syntyy jne.), ruoan aiheuttamaan lämmöntuottoon, liikkumiseen ja kaikkeen muuhun tekemiseen. Energiantarpeeseen vaikuttaa mm. sukupuoli, ikä, paino, lihasmassa ja liikunnan määrä. Mitä nuorempi, mitä enemmän lihasmassaa, mitä enemmän painoa ja mitä enemmän liikkuu, sitä suurempi on perusaineenvaihdunta ja sitä suurempi on päivittäinen energiantarve. Suurin osa energiastasi kuluu perusaineenvaihduntaan ja kun tähän lisätään fyysinen aktiivisuutesi, saadaan päivittäinen energiantarpeesi. Kokonaisuuteen vaikuttaa paljon muukin päivän aktiivisuus kuin l

Lue lisää

Hae tästä blogista