Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella palautuminen merkityt tekstit.

TREENIN JÄLKEINEN LIHASKIPU

Treenin jälkeinen viivästynyt lihasarkuus tai -kipu tunnetaan yleisemmin lyhenteellä DOMS (delayed onset muscle soreness). Kyseessä on siis lihasarkuus, joka syntyy päivän tai parin viiveellä treenistä. Salitreenillä pystyy saamaan hyvää kipua tai sitten huonoa. Oikeanlainen kipu kuuluu osaltaan kovaan salitreeniin ja kyseessä on nimenomaan lihaskipu. Mitkään nivelkivut eivät ole hyviä, joten on syytä keskittyä oikeanlaiseen liiketekniikkaan ja pitää painot omalla tasolla. Kun lihas väsyy ja joutuu työskentelemään suorituskykynsä äärirajoilla, voidaan puhua oikeanlaisesta kivusta. Hyvää kipua ovat polte lihaksessa pitkän uuvuttavan sarjan viimeisissä toistoissa tai veren lihakseen pakkautumisesta aiheutuva turvotuksen tunne eli pumppi. Vääränlaista kipua lihaksessa esiintyy, kun joutuu venymään sellaiseen asentoon, jossa ei omien anatomisten liikerajoitustensa mukaan pitäisi olla. Jos liikelaajuutesi ei anna periksi koskettaa kämmenellä keskiselkää niskan takaa kurott...

PALAUTUSJUOMAT - TARVITAANKO NIITA?

Palautusjuoma on juoma, joka sisältää proteiinia ja usein myös hiilihydraatteja. Rasvaa palautusjuomiin ei yleensä lisätä, mutta sitä voi olla juomassa jonkin verran raaka-aineista riippuen. Palautumisjuoman sijaan voidaan puhua myös palautumisateriasta, koska nautittujen aineiden nestemäinen muoto ei suinkaan ole palautumisen edellytys. Tehokas kuntosaliharjoittelu aiheuttaa vaurioita lihassoluihin. Palautumisen aikana keho korjaa vauriot ja pyrkii vahvistamaan solujen rakenteita uusien vaurioiden estämiseksi. Näin lihas vahvistuu ja jopa kasvaa. Palautumisen edellytyksenä on riittävä ravinto ja lepo. Proteiini tehostaa salitreenistä palautumista. Proteiinin aminohappoja tarvitaan uuden lihaskudoksen rakennusmateriaalina. Proteiinin määrän lisäksi voi myös proteiinin ajoituksella olla merkitystä. Tässä kuvaan tulee mukaan palautusjuoma, jonka tarkoituksena on tarjota aminohappoja nopeasti kehon käyttöön. Proteiinin ajoitusta välittömästi harjoittelun jälkeen voidaan pitää...

SEURAA JONNAN VALMENNUSTA / OSA 6 HAASTEITA

Suomen itsenäisyyttä juhlittiin viime viikolla, mutta treeneihin sillä ei ollut vaikutusta. Samanlaisia haasteita viikon varrella kuin monella muullakin. Näin Jonna kertoo itse viikostaan: Itsenäisyyspäivän juhlaateria! Kulunut viikko oli sekä helppo että haastava. Treenit sujuivat odotusten mukaan, eli treenipainot nousevat ja harjoitukset muuttuvat raskaiksi. Omasta mielestä tuntuma lihaksiin on säilynyt, vaikka enemmän rautaa nousee. Haasteet ovat tulleet ruokailusta ja levosta. Herkkuhimo on kiusannut alkuviikolla (ja kyllä, repsahdin!) ja loppuviikkoon tuli yksi lisätreeni työn puolesta sekä lisäksi yksi erittäin huonosti nukuttu yö. En ole kuitenkaan huolissani, sillä sitähän se elämä on, suunnitelman muuttumisia ja virheitäkin. Koska en tavoittele nyt rasvanpolttoa saati painonpudotusta, Suski on lipsumisissa armollinen, mutta toivoo tietenkin, että noudatan ohjelmaa. On luotettavampaa seurata edistymistäni, kun tiedossa on syödyt kalorit makroineen. Saa n...

PALAUTUMINEN TREENISTÄ

                                     Aktiivista palautumista metsälenkeillä! Treenin jälkeen täytyy huolehtia riittävästä nesteytyksestä sekä syödä sopivassa suhteessa hiilihydraatteja ja proteiinia, että keho palautuu rasituksesta ennen seuraavaa koitosta. Jos treeniin valmistautuminen on ollut heikkoa, myös palautumisessa kestää kauemmin. Palautumisen kesto riippuu myös treenin rasitustasosta ja omasta kuntotasosta tehtyyn treeniin nähden. On siis huolehdittava kokonaisuudesta, koska kaikki tekijät vaikuttavat toisiinsa. Treenin jälkeen keho täytyy jäähdytellä ja palauttaa syke normaalille tasolle. Monilta unohtuu loppuverryttely, koska se on treenin pitkäpiimäisin osuus. Verryttelyn tarkoitus on huuhdella maitohapot pois kehosta. Lyhyt venyttely on usein paikallaan, ellei suoritus ole ollut maksimitehoinen. Energiatasot tulisi palauttaa mahdollisimman pian treenin jälkeen...

MITEN PALAUTUA?

Sanotaan, että lihas kasvaa levossa. Salitreenin tarkoitus on rikkoa lihasta ja antaa tarvittava kasvuärsyke, jotta lihas kasvaisi levon aikana isommaksi ja vahvemmaksi. Harjoittelun aikana lihaskudos hajoaa ja kehon energiavarastot kuluvat. Levon aikana rikotut kudokset korjaantuvat ja elimistön energiavarastot täyttyvät ja mahdollinen nestevajaus korjaantuu. Olettaen, että oikeanlaista ravintoa ja nestettä tulee riittävästi. Palautuminen käsittää paljon muutakin kuin vain lihasten palautumisen. Myös hermosto, energiavarastot, tukikudokset ja psyyke vaativat palautusta. Vaikka treenaisit yhden lihasryhmän kerrallaan viikossa, niin myös kaikki muu mitä teet viikon aikana rasittaa elimistöä. Lihasten tukkoisuus voikin todellisuudessa olla hermoston tukkoisuutta, eikä siihen auta venyttely, vaan harjoittelua pitää kokonaisuudessaan keventää. Rasittamisen ja palautumisen vuorottelu on juuri sitä, mikä kehittää ja vie tavoitteellisen treenaajan uudelle tasolla. Satunnainen pari tr...

TANKKAATHAN TREENIN JÄLKEEN?

Jotta treenaamisesta saisi tuloksia, on tärkeää muistaa palautuminen. Oli treeni sitten mikä tahansa, sen jälkeen pitää syödä ja juoda. Kehon täytyy treenin jälkeen pystyä korjaamaan treenin vaurioittamia lihaksia, täydentää tyhjentyneet energiavarastot ja tasoittaa nestevaje. Yleinen virhe on jättää syöminen treenin jälkeen väliin ja toivoa treenin laihduttavan vaikutuksen jatkuvan tehokkaampana. Tämä on paha virhe, sillä se johtaa selkeästi hitaampaan palautukseen ja pahimmassa tapauksessa kroppa alkaa käyttää energiaksi lihaksia. Kovatehoisen kestävyystreenin tai kuntosalitreenin jälkeen kannattaa syödä sopivassa suhteessa sekä hiilihydraatteja että proteiineja. Jotta palautuminen alkaisi tehokkaasti, pitäisi ravintoa saada puolen tunnin kuluttua treenistä ja tukevampi laadukas ateria tunnin pari myöhemmin. Treenin jälkeen keho varastoi ravintoa erityisen tehokkaasti juuri oikeisiin paikkoihin, eli lihaksiin ja maksaan. Näissä paikoissa sijaitsevat kehon lihassokeriva...

VÄLTTELETKÖ HIILIHYDRAATTEJA?

Hiilihydraatit ovat tärkeitä etenkin liikkujalle. Niiden saanti on usein ratkaiseva liikunnallisten tavoitteiden saavuttamisessa. Riittävä ja oikea-aikainen hiilihydraattien saanti ylläpitää hiilihydraattivarastoja, jolla on monia positiivisia vaikutuksia elimistöön. Niukka hiilihydraattien saanti voi johtaa seuraaviin liikkujan kannalta epäsuotuisiin asioihin:       negatiivisia vaikutuksia suorituskykyyn       palautuminen ja kehittyminen hidastuu tai pysähtyy       lihasproteiinin käyttö energianlähteenä lisääntyy, jolloin lihas pienenee       vastustuskyky laskee       loukkaantumisriski lisääntyy Kuntoilijan tulisi saada hiilihydraatteja liikunnan tehosta ja tavoitteista riippuen 3-10 g painokiloa kohden päivässä. Suurin osa ruokavalion hiilihydraateista tulisi olla peräisin kasvikunnan tuotteista. Muita mer...

LIIKUTKO ILMAN TULOKSIA?

Oletko aloittanut liikunnan tai mahdollisesti jo liikkunut pidempään, mutta ilman tuloksia? Pahin virhe tässä tapauksessa on lisätä liikuntaa. Jotta pääsisit tavoitteisiisi, tulee liikunnan lisäksi huomioida ruokavalio. Ruokavalion puutteet johtavat väsymykseen ja lopulta perusaineenvaihdunnan pienenemiseen. Treeneistä ei saada täyttä tehoa irti jos energiansaanti on vajaata ja ruokarytmi epäsäännöllinen. Yleensä ruokavaliota aletaan pohtia vasta kun treenaaminen ei näy missään eikä kehitystä tapahdu. Epäsäännöllinen ateriarytmi on tyypillinen tavoitteita tukevan ruokavalion romuttaja. Epäsäännöllisyys vaikuttaa negatiivisesti mm. kehonkoostumukseen, harjoittelun aikaiseen vireystasoon ja palautumiseen. Säännöllinen ateriarytmi on myös terveyden ylläpidon kannalta keskeistä. Useimmille toimivassa ateriarytmissä on aterioita 4-6 ja ateriavälit n. 3-4 tuntia. Monipuolisilla aterioilla sekä ruokavalinnoilla turvataan pidemmällä aikavälillä kaikkien välttämättömien ra...

MIHIN PROTEIINIA TARVITAAN?

Proteiinista puhutaan paljon, varsinkin kuntosaliharrastajien keskuudessa. Pitääkö tavallisenkin kuntoilijan kiinnittää huomiota proteiinin syöntiin? Meidän pitää saada ravinnosta useita välttämättömiä aminohappoja, sillä elimistö ei pysty rakentamaan niitä itse. Hyvälaatuinen proteiini sisältää kaikkia välttämättömiä aminohappoja. Välttämättömät aminohapot ovat siis elimistöllemme yhtä välttämättömiä kuin vitamiinit, mineraalit tai välttämättömät rasvahapot. Proteiinia tarvitaan mm. kudosten uusiutumiseen, elimistön vastustuskykyyn, ravintoaineiden ja kaasujen kuljettamiseen veressä sekä entsyymien ja hormonien valmistukseen. Proteiinit ovat elimistömme rakennusaineita. Jos proteiinia saadaan tarpeeksi riittää sitä lihasten ja kudosten rakennusaineeksi. Jos taas muiden ravintoaineiden, kuten hiilihydraatin ja rasvan, saanti on niukkaa, käyttää keho proteiinia energianlähteenä eikä sitä välttämättä enää riitä välttämättömien toimintojen ylläpitämiseen saati rakennusaineek...